Energiamurros on valtava mahdollisuus Suomelle ja mahdollisuuksiin on herätty niin valtionhallinnossa kuin yksityisellä sektorilla.
The Smart City Talksissa 25. huhtikuuta aiheena oli vety. Kuumasta puheenaiheesta saapuivat keskustelemaan strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingridiltä, teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä yksikön päällikkö Venla Saarela Gasgridiltä.
Katso webinaarin tallenne tästä.
Vetyä voidaan valmistaa esimerkiksi elektrolyysillä. Vesimolekyylien happi ja vety erotetaan toisistaan sähköenergian avulla. Kun elektrolyysin tarvitsema sähkö on tuotettu päästöttömästi, niin prosessi ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä eikä kuluta fossiilisia luonnonvaroja.
Vedyn tuottamiseen, varastointiin ja jakeluun on keksittävä kuitenkin kustannustehokkaat keinot. Vedyn valmistus vaatii mittavaa sähköntuotantoa, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sähköä on kyettävä tuottamaan puhtaasti. Suuria investointeja tarvitaan, mutta rahoittajien saaminen kireässä taloustilanteessa ei ole yksinkertaista.
Toukokuussa 2022 käynnistetty REPowerEU auttaa EU:ta säästämään energiaa, tuottamaan puhdasta energiaa ja monipuolistamaan energiahuoltoa. REPowerEU-suunnitelma syntyi vastauksena Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamiin vaikeuksiin ja maailmanlaajuisiin energiamarkkinoiden häiriöihin.
EU sopi maaliskuussa 2023 tiukemmasta lainsäädännöstä uusiutuvan energian kapasiteetin lisäämiseksi ja nosti EU:n sitovan, vuoden 2030 tavoitteen lähes kaksinkertaiseksi EU:n nykyisestä uusiutuvan energian osuudesta.
- Vedyllä on rooli korvaamassa fossiiliperäistä vetyä teollisuudessa ja se myös toimii ratkaisuna sektoreissa, joissa suora sähköistäminen ei ole mahdollista, Saarela sanoo.
Eräiden arvioiden mukaan Euroopassa 14 prosenttia energiasta liikkuisi vetynä vuonna 2050. Suomessakin vedyn mahdollisuuksin on herätty niin valtionhallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Vedystä saadaan massaansa nähden paljon energiaa ja sen lämpöarvo on korkea. Tämä tekee vedystä kiinnostavan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
- Tällä hetkellä vihreän siirtymän hankekanta Suomessa on 260mrd euroa. Tämä tarkoittaa yli 500 hanketta ja vetykehityksen hankekanta tästä on noin 20mrd euroa. Vedyn hankekanta on viisinkertaistunut vuoden aikana, Saarela kertoo.
Ennen kuin vety tekee läpimurron, on kuitenkin työpöydillä ratkottavana useampikin haaste. Vedyn tuottamiseen, varastointiin ja jakeluun on keksittävä kustannustehokkaat keinot. Vedyn valmistus vaatii mittavaa sähköntuotantoa, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sähköä on kyettävä tuottamaan puhtaasti. Suuria investointeja tarvitaan, mutta rahoittajien saaminen kireässä taloustilanteessa ei ole yksinkertaista.
- Hinta tulee olemaan yksi ratkaiseva tekijä. Vetytaloutta ei voida tehdä, jos sitä ei saada halvemmalla toteutettua, sanoo Ritonummi.
Vetytalouden kehittäminen vaatii kustannuksia, jotta haasteet, kuten vedyn varastointi voidaan ratkoa. Samalla tarvitaan lisää osaamista.
- Vetytalouden edistäminen tarvitsee monia eri tahoja ja yhteistyötä. Esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen parissa korostuu teknisen tiedon tarve, Saarela toteaa.
- Puhdas sähkö on keskeisin ratkaisu ilmastonmuutokseen. Sitä osaamme tehdä ja meillä on siihen teknologia. Puhtaalla sähköllä sähköistetään meidän yhteiskuntaamme, oikeastaan kaikilla mahdollisilla sektoreilla, kuten teollisuudessa kuin liikenteessä ja lämmityksessäkin. Tämä on ilmaston muutoksen torjunnan keskeinen kaava, Heikkilä sanoo.
Toisaalta investointipäätökset ovat harvassa, eikä vedystä ole apua juuri tähän akuuttiin tilanteeseen.
- Esimerkiksi ilmaston lämpenemisessä seuraavan 15 vuoden aikana vety ei tule olemaan globaalisti eikä EU:ssa niin sanottu ”game changer”. Eli ei jäädä odottamaan, että vedyllä ratkotaan asiat tässä hetkessä, Ritonummi toteaa.
Fingridin ennuste vuoden 2023 sähkönkukutukseen, sisältäen teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen, on, että vedyn tuotanto on suurin yksittäinen komponentti, johon kasvua nähdään.
- Viimeisen kolmen neljän vuoden aikana olemme kolminkertaistaneet kantaverkon investointiohjelmamme seuraavalle kymmenelle vuodelle. Vahva kantaverkko mahdollistaa murroksen ja luo liittymismahdollisuuksia teollisille investoinneille ja puhtaalle sähköntuotannolle. Näin ei ole laajemmin Euroopassa ja kantaverkoissa on niukkuutta. Tämä tekee Suomesta houkuttelevan, Heikkilä sanoo.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudesta.
- Nykyiset vuoden 2025 tavoitteet ovat epärealistisia ja suurempi kasvu tulee tapahtumaan vuoden 2030 jälkeen. Sekin tulee nähtäväksi, että tuleeko meillä olemaan sellaista putkiverkostoa, kuin on nyt suunniteltu, koska tässä hetkessä ei ole kulutusta eikä tuotantoa, Ritonummi pohtii.
Heikkilä näkee, että energiamurros on valtava mahdollisuus Suomelle.
- Euroopalla ja globaalilla maailmalla on valtava kysyntä puhtaalle paitsi energialle, niin myös näille energiaintensiivisen energian tuotteille. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet menestyä tässä, sillä meillä on mahtavat uusiutuvan energian resurssit.
- Jotta hyöty saadaan Suomelle, niin tulisi yhdistää vedyn osalta tuotanto ja kulutus ja saada sivutuotteena syntyvä elektrolyysi, eli lämpö, hyötykäyttöön. Tätä varten tarvitsemme infraa, Saarela sanoo.
Gasgrid julkaisi huhtikuussa Vetyvoimainen Suomi -sidosryhmätilaisuudessaan alustavan suunnitelman Suomen vetyrunkoverkolle. Gasgridin Itämeren alueille käynnistetyillä vetyinfrastruktuurin kehityshankkeilla varmistetaan energiaomavaraisuutta ja edesautetaan vetytalouden investointien syntymistä Suomeen.
- Vedyn runkoverkko tulee kehittymään vaiheittain. Investoinnit vedyn tuotantoon ja infrastruktuuriin parantavat suomalaista kilpailukykyä tuoden työtä ja kestävää hyvinvointia koko maahan, Saarela toteaa.
