Yksinkertaisimmillaan kuivatuskorjauksella tarkoitetaan rakennuksen pohjan vedenpoiston ja perustusten vedeneristyksen suunnittelua.
Kuivatuskorjausten suunnittelu on yhteistyötä
Kuivatuskorjauksen suunnittelu tehdään usein rakenne- ja LVI-suunnittelijoiden yhteistyönä. Laajemmissa pihan perusparannuksissa suunnitteluryhmässä on mukana myös pihasuunnittelija, ja kun kyseessä on historiallinen kulttuuriympäristö, suunnitteluryhmä täydentyy usein arkkitehdillä tai maisema-arkkitehdillä, joka voi myös olla kohteen pihasuunnittelija.
Mikäli hankkeeseen ei nimetä arkkitehti- tai pääsuunnittelijaa, tulee ehdotussuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen rakennusluvan tarve sekä reunaehdot selvittää rakennusvalvontaviranomaiselta. Viranomainen voi edellyttää esimerkiksi hulevesien viivyttämistä tai imeyttämistä tontilla uuden liittymän asemasta.
Ympäristöministeriön asetuksen (782/2017) mukaan rakennuspohja on lähtökohtaisesti salaojitettava. Salaojitusta tarvitaan rakennusten ja rakennelmien perustusten kuivana pitämiseksi ja rakenteiden vaurioitumisen välttämiseksi. Rakenteiden haitallinen kastuminen tulee estää. Kuivatuskorjauksessa huomioidaan perusmuurien kosteudeneristys sekä routaeristys.
Kokonaisuus kuntoon kuivatuskorjausten yhteydessä
Kuivatuskorjauksen yhteydessä tehdään toisinaan myös laajempia piha-alueiden korjauksia. Tämä on usein pinnantasauksen yhteydessä järkevää, sillä toimivia pinnankallistuksia ei välttämättä saa toteutettua ilman pihan toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Pinnantasaussuunnittelun tekee rakennesuunnittelija, arkkitehti, pihasuunnittelija tai GEO-suunnittelija.
Kuivatuskorjausten suunnittelu linkittyy usein myös piha- ja liikennealueiden rakennekerrosten suunnitteluun, joiden pohjaksi tarvitaan pohjatutkimus sekä lausunto perustamistavasta.
Tyypillisesti kuivatuskorjauksen suunnitelmat koostuvat seuraavista piirustuksista ja selostuksista:
- salaojapiirustus
- leikkauspiirustus sokkelivierustalta
- pinnantasauspiirustus tai mahdollinen pihasuunnitelma, jonka osana on pinnantasauspiirustus
- mahdollisten kaivantojen leikkauspiirustukset
- sokkelipalkin reikäpiirustus tarvittaessa
- rakennus- ja työselostukset (tai korjaustyöselostus)
- rakennetyypit ja korjausdetaljit
- yksikköhintaluettelo (erikseen sovittaessa)
- mahdollinen hulevesisuunnittelu
- talotekniset suunnitelmat (mm. lvi-asemapiirustus ja kaivopiirustukset).
Suunnittelun yhteydessä suoritetaan myös kiinteistökierros, jonka perusteella annetaan lopulliset ehdotukset rakennusosien korjaustarpeesta ja -tavasta.
Tontin maanpinnan muoto sekä maa- tai kallioperä vaikuttavat suuresti kuivatuskorjauksen suunnittelussa tehtäviin ratkaisuihin ja sitä kautta korjauksen rakennuskustannuksiin. Hyvällä suunnittelulla voidaan minimoida salaojituksen kaivuusyvyys ja louhinta, jotka vaikuttavat vahvasti toteutuksen kustannuksiin. Kuitenkin kuivatusrakenteiden suunnittelun lähtökohtana tulee kuitenkin ennen kaikkea olla toimintavarmat ratkaisut. Hyvä suunnittelija tuo asiakkaalle esiin myös hankkeen sekä ratkaisujen riskit sekä dokumentoi ne kirjallisesti. Riskeinä huomioidaan myös lisätöiden riskit, kuten louhinnan määrän arvioimisen vaikeus.
Toisinaan tontin kuivatusrakenteiden lisääminen saattaa vaikuttaa maaperän kantavuuteen, joka riippuu maalajista. Tarvittaessa on siis selvitettävä geosuunnittelijalta mahdolliset pohjavedenpinnan paikallisen alenemisen aiheuttamat rakenteiden painumat.
Kuivatuskorjausten suunnittelu huomaa muutkin tarpeet
Tilaajalle tuodaan esiin myös sellaiset selvitys- ja korjaustarpeet, jotka eivät ole olleet tilaajalla tiedossa ennen suunnittelun aloitusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- sisäilmaan vaikuttavat mahdolliset ongelmat alapohjassa
- mahdollisen kalliopinnan korkeusaseman selvittäminen
- pohjavedenpinnan korkeusaseman selvittäminen
- laajempi pintakallistusten muotoilu
- terassien yms. kaivualueelle sijoittuvien rakenteiden uusiminen.
