Rakennusterveysasiantuntijan palvelut
Rakennusterveysasiantuntija (RTA) on rakennusterveyteen erikoistunut ja alaan erityisesti pätevöitynyt henkilö.
Rakennusterveysasiantuntija tarkastelee rakennusta huomioiden niin pysyvät asiat, kuten rakenteet ja tekniikan, mutta myös muuttuvat ilmiöt kuten sisäilman ja -olosuhteet, käyttötarkoituksen ja käyttäjät.
Rakennukset eivät tiettävästi suoraan edistä ihmisen terveyttä, kuten vaikka liikunta, mutta eivät ne saa sitä myöskään heikentää.
Rakennusterveysasiantuntijan työssään tarvitsema pätevyys ja siihen tarvittavat koulutukset ja näytöt on säädetty laissa ja asetuksessa 545/2015: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista.
Palveluksessamme on useita pätevöityneitä rakennusterveysasiantuntijoita eri puolilla Suomea.
Rakennusterveysasiantuntijasta hyötyä hyvin monenlaissa hankkeissa
Rakennusterveysasiantuntijoiden osaaminen on laaja-alaista, ja palvelun käyttöala on monipuolinen. Rakennusterveysasiantuntijan osaamista voi hyödyntää hankkeen alusta loppuun tai vain osassa vaiheita.
RTA-palvelua on mahdollista hyödyntää myös hyvin pienissä konsultointitehtävissä, esimerkiksi aihepiiriin kuuluvissa lausunnoissa tai neuvonantajana. Rakennusterveysasiantuntijan kytkeminen mukaan hankkeeseen ei ole koskaan liian myöhäistä.
Rakennusterveysasiantuntijasta on hyötyä monenlaisissa hankkeissa, ei vain sisäilma- tai kosteusvauriokorjauksissa.
Rakennusterveysasiantuntijan osaaminen ja palvelun hyödyt on kuitenkin kosteusvariokorjauksen hankevaiheiden avulla helppo ymmärtää. Kerromme siis alla esimerkkinä, miten RTA-palvelu istuu kosteusvauriokorjauksen hankevaiheisiin.
- Kuntotutkimusvaiheessa rakennusterveysasiantuntijan roolina voi olla osallistuminen tutkimuksen suunnitteluun, tutkijana toimiminen, koko tutkimuksesta vastaaminen tai sen sisällön tai laadun tarkastaminen.
- Korjaussuunnitteluun edetessä rakennusterveysasiantuntijan tehtävänä voi olla täsmällisen tiedon siirtymisen varmistaminen. Mitä vaikeampi tai monimutkaisempi hanke on kyseessä, sen tärkeämpää on varmistaa oikean tiedon siirtyminen kuntotutkimuksesta korjaussuunnitteluun.
- Korjaussuunnitelmaa laatiessa RTA-pätevyydelle on jälleen käyttöä - rakennusterveysasiantuntija voi toimia suunnittelijana tai suunnitteluryhmän tukena esimerkiksi suunnitteluratkaisujen määrittelyssä ja ohjauksessa, tai hän voi kommentoida lopullisia suunnitelmia.
- Sisäilma- tai kosteusvauriokorjauksen rakennuttaminen poikkeaa muiden korjaushankkeiden rakennuttamisesta, sillä rakennuttajalta vaaditaan ymmärrystä kosteusvauriokorjausten erikoispiirteistä. Rakennusterveysasiantuntija voi toimia rakennuttajan oikeana kätenä käymällä läpi suunnitelmia. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos rakennusterveysasiantuntijaa tai vastaavalla osaamisella varustettuja tahoja ei ole ollut mukana kohteen tutkimus- tai suunnitteluvaiheissa. Ennen urakan kilpailutusta on viimeinen hetki vaikuttaa kosteusvaurion suunnitteluratkaisuihin, ilman että lopputilaajalle koituu riskejä kustannusten hallitsemattomasta kasvusta työmaavaiheessa. Kun rakennuttaja ja rakennusterveysasiantuntija ovat tarkastaneet suunnitelmat, ne voidaan vielä korjauttaa suunnittelijalla ennen hankkeen ja urakan kilpailutusta.
- Kosteusvauriokorjausten työmaavalvontavaiheessa rakennusterveysasiantuntijaa tarvitaan tavallisimmin silloin, kun rakennusterveysasiantuntijan rooli on ollut vähäinen hankkeen aiemmissa vaiheissa.
