Suomen energiajärjestelmä kestää kriisejä paremmin, mutta työ jatkuu

Suomen energiajärjestelmä on muuttunut viime vuosina nopeasti, ja muutoksen vaikutukset näkyvät jo kriisinkestävyydessä. Sitowise Talks -webinaarissa 27.5. asiantuntijat arvioivat, miten energiamurros vahvistaa Suomen resilienssiä ja mitä kehittämistarpeita edelleen on.

Katso Sitowise Talks tallenne!

Energian rooli yhteiskunnassa on laaja ja sitä tarvitaan ennen kaikkea teollisuudessa, kotitalouksissa, liikenteessä ja palveluissa.

– Teollisuus käyttää noin 40 prosenttia energiasta, kotitaloudet lämmitykseen noin neljänneksen ja liikenne noin 15–20 prosenttia. Palvelut, kuten kaupat, koulut ja sairaalat, käyttävät noin kymmenen prosenttia, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvaa. 

Sähkön ja muun energian ero on keskeinen osa kokonaiskuvaa.

– Sähkön osuus loppuenergian käytöstä on noin 30 prosenttia, kun taas 70 prosenttia on muita energiamuotoja, kuten polttoaineita. Suomessa merkittävä osa energiasta on bioperäistä, Leskelä toteaa.

Globaalisti energiajärjestelmät nojaavat edelleen fossiilisiin, mutta Suomessa kehitys on ollut nopeaa.

– Olemme irtaantuneet fossiilienergiasta nopeasti, ja nyt siirrymme vaiheeseen, jossa hyödynnetään hukkalämpöä ja sähkö korvaa muita energian muotoja. Suomi on edennyt tässä murroksessa pitkälle, kun fossiilisten osuus oli viime vuonna enää noin 1,5 prosenttia, ja olemme alalla kansainvälisesti kärkimaita, Leskelä sanoo. 

Globaali epävarmuus näkyy Suomessa, mutta asema on muuta Eurooppaa vahvempi

Vaikka Suomi on vahvistanut asemaansa energiaomavaraisuudessa, maan energiajärjestelmä on edelleen sidoksissa globaaleihin markkinoihin. Siitä huolimatta Suomen tilanne on tällä hetkellä selvästi monia muita Euroopan maita parempi.

– Olemme oppineet aiemmista kriiseistä, ja Suomessa energiamurrosta on monia maita johdonmukaisemmin edistetty, mutta edelleen on tilanteita, joissa päätökset eivät täysin tue pitkän aikavälin tavoitteita, Sitran johtava asiantuntija Outi Haanperä toteaa.

 Ero näkyy erityisesti siinä, miten kriisit heijastuvat energiajärjestelmään. Suomessa vaikutukset ovat aiempaa rajatumpia ja tulevat ennen kaikkea talouden kautta.

– Iranin tilanne on globaalisti suuri kriisi, mutta Suomessa sen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea kustannusten kautta. Selviämme tästä pitkälti rahalla ja kustannuksetkin ovat alemmat kuin muissa Euroopan maissa. Meidän pitää jatkaa määrätietoisesti sitä, mitä olemme jo tehneet, Leskelä sanoo. 

Suurimmat vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen, missä polttoaineiden hinnat heijastuvat nopeasti arkeen ja yrityksiin.

– Nousevat polttoainehinnat vauhdittavat liikenteen ja teollisuuden sähköistymistä, Leskelä lisää.

Haanperä muistuttaa, että kehityksessä hyödynnetään myös aiempien kriisien oppeja.

– Energiakriisit eivät ole uusia ja esimerkiksi 1970-luvun öljykriisi opetti paljon. Nyt hyödynnämme näitä oppeja ja vältämme lyhytnäköisiä ratkaisuja.

Energiamurros muuttaa koko järjestelmää ja sähköverkon rooli korostuu

Energiamurros muuttaa sekä energiantuotantoa että sen käyttöä. Yhä hajautuneempi tuotanto ja kasvava sähköistyminen asettavat uusia vaatimuksia infrastruktuurille.

– Energiamurros vaatii sähköjärjestelmiltä merkittävää muutosta. Tuotantorakenne muuttuu, kun yksittäisten suurten laitosten sijaan meillä on yhä enemmän hajautettua tuotantoa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Samalla sähkön käyttö kasvaa ja muuttuu, kun yhteiskunta sähköistyy, Carunan aluejohtaja Vesa Hälvä sanoo.

– Esimerkiksi omakotitaloissa huipputehon tarve on kasvanut jopa 30 prosenttia, vaikka energiankulutus ei ole lisääntynyt. Siksi verkon kehittämisessä ratkaisevaa on teho, ei pelkästään energiamäärä.

Muuttunut toimintaympäristö näkyy myös riskeissä.

– Globaalien riskien uhkakuvat ovat hyvin erilaisia kuin vielä 20 vuotta sitten, ja siksi myös sähköjärjestelmien on oltava aiempaa joustavampia ja kestävämpiä, Hälvä toteaa.

Sähköverkon kehittämisessä tärkeää on kapasiteetin lisäksi myös resilienssi.

– Sähköverkon kapasiteetista on pidettävä huolta ja sitä on kasvatettava merkittävästi. Tämä on tärkeää, jotta energiamurroksen uutta sähkönkäyttöä on mahdollista liittää verkkoon, mutta kapasiteettia tulee olla myös mahdollistamaan särkymävara erilaisissa häiriötilanteissa. Järjestelmän on kestettävä häiriöitä ja pystyttävä reitittämään sähköä eri tavoin, Hälvä sanoo. 

Hajautettu tuotanto ja varastointi vahvistavat kokonaisuutta

Hajautettu energiantuotanto tuo järjestelmään uusia haasteita, mutta myös merkittäviä hyötyjä.

– Hajautettu sähköntuotanto voi tehdä järjestelmästä monimutkaisemman, mutta eri skenaarioita on tutkittu laajasti. Kokonaisuutena hajautus tukee järjestelmän toimivuutta ja resilienssiä, Sitowisen johtava asiantuntija Kimmo Taulasto toteaa.

Samalla kasvaa tarve joustoille ja varastointiratkaisuille.

– Sähköjärjestelmän murros kohti uusiutuvaa energiantuotantoa lisää merkittävästi tarvetta joustolle ja tasapainotusratkaisuille. Akkuvarastot ovat keskeisessä roolissa, sillä ne mahdollistavat sähkön varastoinnin ja käytön eri ajankohtina tuotannon ja kulutuksen vaihteluiden tasapainottamiseksi, Taulasto kertoo.

Suomi houkuttelee investointeja, mutta murros jatkuu

Puhtaan energian kehitys on tehnyt Suomesta kiinnostavan investointikohteen.

– Suomi on kiinnostava toimintaympäristö teollisuuden investoinneille, erityisesti puhtaan energian ansiosta. Se luo meille selkeän kilpailuedun, Leskelä toteaa.

Energiamurroksen seuraava vaihe ei kuitenkaan ole pelkästään teknologinen, vaan edellyttää laajempaa systeemistä muutosta.

– Tulevaisuudessa keskeinen kysymys liittyy ilmastonmuutoksen etenemiseen ja mahdollisiin keikahduspisteisiin eli siihen, joudummeko täällä Suomessa enemmän lämmittämään vai viilentämään. Tämä muuttaa energiajärjestelmää monella tavalla. Samalla energiamurros etenee alueellisesti epätasaisesti, ja esimerkiksi Itä-Suomeen tarvitaan uusia ratkaisuja, Haanperä sanoo.

Kokonaiskuva on kuitenkin selvä ja Suomi on edennyt pitkälle, mutta matka jatkuu.

– Suomessa on onnistuttu siinä, että suunta on ollut pitkään määrätietoinen. Meillä on toimiva markkina, jossa yritysten ja ihmisten tekemät valinnat ohjaavat kehitystä ja kun teknis-taloudellinen murros tapahtuu, eteneminen on voinut olla hyvin nopeaa, Leskelä summaa.

Samalla korostuu, että energiamurros edellyttää laajaa yhteistyötä ja päätöksiä koko arvoketjussa.

– Resilienssi ei ole vain järjestelmätason kysymys ja myös yrityksillä on aktiivinen rooli oman energiatilanteensa vahvistamisessa, Sitowisen palvelupäällikkö Leena Pirhonen painottaa.

– Koko arvoketjussa pitää tehdä valintoja, ei riitä, että päätöksiä tehdään vain yhdessä laitoksessa, Pirhonen muistuttaa.

Katso koko Sitowise Talks -keskustelu tallenteena ja saat asiantuntijoiden näkemykset laajempina ja käytännön esimerkkien kautta avattuina.