Ovatko datakeskukset sittenkin Suomen energiamurroksen pelastaja?

Datakeskusinvestoinnit ovat nousseet viime vuosina näkyvästi otsikoihin, eivätkä keskustelun sävyt ole aina ollut imartelevia. Runsaasti sähköä kuluttavia datakeskuksia on syytetty sähkön hinnan nostamisesta ja energiajärjestelmän kuormittamisesta, kun samalla Suomi pyrkii kiihdyttämään vihreää siirtymää ja houkuttelemaan energiaintensiivisiä investointeja. Näiden vastakkainasettelujen keskelle sukelsi Sitowise Talks -webinaari tiistaina 31.3., jossa aihetta tarkasteltiin monipuolisesti alan asiantuntijoiden voimin.

Tilaisuudessa pohdittiin, ovatko datakeskukset uhka vai mahdollisuus Suomen energiamarkkinoille. Voisivatko ne synnyttää positiivisen investointikierteen ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa vai kuluttaisivatko ne sähköä yli tarjonnan ja näkyisivät suoraan kotitalouksien sähkölaskuissa? 

Katso tapahtuman tallenne!

Suomeen virtaa investointikiinnostusta, jota ei ole ennen nähty 

Suomi on nyt poikkeuksellisen houkutteleva maa energiaintensiivisille investoinneille. Fingridille satelee liityntäkyselyitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. “Koskaan ennen ei ole ollut tällaista kyselytulvaa. Kyseessä on poikkeuksellinen tilanne. Toki tulee muistaa, että kyselyt eivät vielä edes sido toimijoita mihinkään”, Fingridin Risto Kuusi painottaa. Kyselyt kertovat valtavasta kiinnostuksesta, mutta myös siitä, että Suomen on pystyttävä vastaamaan tähän kysyntään, tai investoinnit valuvat muualle.

Massiivinen kiinnostus juontaa juurensa Suomen energia‑ ja ilmasto-olosuhteisiin, joita moni maa ei pysty tarjoamaan. Halpa ja puhdas sähkö, kylmä ilmasto ja valtakunnallinen kaukolämpöverkko muodostavat ympäristön, jossa datakeskukset voivat toimia energiatehokkaammin ja edullisemmin kuin muualla Euroopassa. Samalla Suomen vahva kantaverkko, hyvä geopoliittinen asema sekä NATO‑jäsenyys vahvistavat investointien kokonaisturvallisuutta tavalla, joka on noussut datakriittisen infrastruktuurin keskiöön.

Moni suomalainen kysyy samaa kysymystä: kuluttavatko datakeskukset liikaa sähköä?

Vastaus luvuista katsottuna voi olla jopa yllättävä: datakeskukset eivät vie sähköä, vaan tuovat sitä lisää. Datakeskukset voivat merkittävästi edesauttaa Suomen tuuli- ja aurinkovoimainvestointien rahoittamista pitkien PPA‑sopimusten kautta. Näiden sopimusten ansiosta markkinoille rakennetaan uutta tuotantoa, joka ylittää moninkertaisesti datakeskusten oman kulutuksen. “Paljon puhutaan siitä, että Suomessa olisi hankala ja kallis investoida ja että kehitys junnaa paikoillaan, eikä markkinatilanne ole missään nimessä helppo. Projektikehitys on pitkäjänteistä työtä, ja kun tietyt osa-alueet ovat kunnossa (mm. tuuliolosuhteet, PPA-ostaja, rakennuskustannukset ja järkevät maanvuokratasot), niin hankkeista voidaan saada kannattavia ja investointipäätös voidaan tehdä. Pelkästään viimeisen vuoden aikana OX2 on investoinut Suomessa noin 1,1 miljardilla eurolla uusiutuvaan energiaan,” kertoo OX2:n Patrick Lees.

Myös energiateollisuus näkee datakeskuksissa enemmän potentiaalia kuin uhkia. “Datakeskukset ovat ensimmäinen suuri testi siitä, pystyykö Suomi houkuttelemaan sähköintensiivistä teollisuutta. Jos epäonnistumme, menetämme mahdollisuuden, josta muut maat kilpailevat”, sanoo Energiateollisuus ry:n Jari Kostama. Kostaman mukaan energiamurroksen suurin riski ei ole kulutuksen kasvu, vaan se, että tuotanto ja verkot eivät kehity samaa tahtia. Kun kulutus on ennustettavaa, kuten datakeskuksilla, investointien rahoitus helpottuu ja tuotanto kasvaa.

Potentiaali on valtava, mutta se pitää osata lunastaa

Mallinnukset osoittavat, että sähkön hinta ei nouse rakenteellisesti datakeskusten kulutuksen vuoksi, sillä Suomi rakentaa tuotantoa nopeammin kuin kulutus kasvaa. Tuuli- ja aurinkovoiman keskeinen rooli on vastata sähkön kulutuksen volyymikasvuun, kun taas hintapiikkien ja hintavaihtelun hallinnassa korostuvat etenkin varastot ja säätövoima.

"Lisäksi on hyvä muistaa, että sähkö on datakeskusten suurin yksittäinen operointikulu. Niiden oma taloudellinen etu on, että sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja vakaana. Siksi ne investoivat sen tuotannon lisäämiseen," Sitowisen Sami Niiranen kertoo.

Niirasen esittämä esimerkki havainnollisti ilmiön selkeämmin. Jos Suomeen rakennettaisiin 6 gigawattia datakeskuksia, joiden keskimääräinen käyttöaste on 70%, niiden vuotuinen sähköntarve olisi noin 37 terawattituntia. Nykyinen PPA‑sopimusten suhde tarkoittaa, että tällainen kapasiteetti mahdollistaisi 13–15 gigawattia uutta tuulivoimaa, joka tuottaisi 40–53 terawattituntia sähköä vuodessa. Datakeskusten kasvu siis tuottaisi enemmän sähköä kuin mitä ne itse kuluttavat.

Datakeskusmarkkina on kasvanut kaksinkertaiseksi lähes jokaisella kahden vuoden syklillä viimeiset 20 vuotta, ja kehitys kiihtyy tekoälyn ja pilvipalvelujen myötä. Suomi voisi olla digitaalisen infrastruktuurin ja puhtaan energian suurvalta. Tai se voi jäädä katsomaan sivusta, kun investoinnit suuntautuvat Ruotsiin, Norjaan tai Saksaan.

Entä mitä tapahtuu, kun datakeskukset on sijoitettava kartalle? Silloin kysymys ei ole enää pelkästään sähköstä, vaan Suomen koko tulevaisuuden kilpailukyvystä. Mihin datakeskukset kannattaa rakentaa? Pohjoiseen, missä sähkön tuotanto kasvaa, vai etelään, missä kulutus on suurinta ja hukkalämpö voidaan käyttää tehokkaammin? Kumpi ratkaisee enemmän, maantieteellinen sijainti vai liittymisnopeus?

Muun muassa näihin kysymyksiin tapahtumassa vastattiin. Katso Sitowise Talksin tallenne!