Miten kunta voi parantaa lähiluonnon tilaa, vahvistaa ekologisia verkostoja ja samalla valmistautua tuleviin hyvitys- ja ennallistamisvelvoitteisiin? Kontiolahden Lehmon alueella haettiin tähän käytännön vastausta.
Kontiolahden kunta halusi selvittää, voisiko sen omistamilla mailla tuottaa luonnonarvoja joko kunnan omien luontohaittojen hyvittämiseen tai myöhemmin myytäväksi luonnonarvomarkkinoilla. Sitowise toteutti kunnalle ekologisen kompensaation pilotin Lehmon alueella, jossa vanha soranottoalue, nuoret lähimetsät, pulkkamäki ja ulkoilureitit muodostavat monikäyttöisen arkiympäristön kuntalaisille. Kohde valikoitui useammasta vaihtoehdosta esiselvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa.
– Pilottimme lähtökohta oli käytännönläheinen. Luontoarvoja voidaan tuottaa myös tavanomaisissa lähimetsissä ja taajamien reuna-alueilla, eikä vain kaukana sijaitsevilla suojelukohteilla, toteaa Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.
Lehmon alueella tunnistettiin useita luontotyyppejä, joiden ekologista tilaa voidaan parantaa esimerkiksi vieraslajien torjunnalla, metsän rakennepiirteitä monipuolistamalla, lahopuuta lisäämällä, paahdeympäristöjä hoitamalla ja uuden niittyelinympäristön perustamisella.
Lähiluonto paranee, virkistyskäyttö voi jatkua
Lehmon kohde sijaitsee keskellä kuntalaisten arkea. Alueella on ulkoilureittejä, metsäpolkuja ja pulkkamäki, ja se sijaitsee päiväkodin ja koulun välissä. Tavoitteena ei ollut sulkea aluetta pois käytöstä, vaan sovittaa luonnonhoito ja virkistyskäyttö yhteen. Samalla alueesta voi muodostua luontokasvatuksen ja lähiretkeilyn kohde.
Mitattavia luontoarvoja kunnalle
Ekologisen kompensaation keskeinen hyöty on, että luonnon tilan paranemista voidaan arvioida ja mitata. Lehmon alueella Sitowise kuvioi luontotyypit, arvioi niiden ekologisen nykytilan ja laski, kuinka paljon luonnonarvohehtaareja valituilla toimenpiteillä voidaan tuottaa. Alueen nykytilan luonnonarvohehtaarien määräksi laskettiin 0,87 luonnonarvohehtaaria. Suunnitelluilla hyvittävillä toimenpiteillä alueella voidaan tuottaa vuoteen 2056 mennessä yhteensä 1,62 luonnonarvohehtaaria.
Luonnonarvojen tuottaminen antaa kunnalle useita vaihtoehtoja:
- kunta voi käyttää tuotettuja luontoarvoja oman toimintansa aiheuttamien luontohaittojen hyvittämiseen
- luontoarvoja voidaan tarjota myös muiden toimijoiden kuten yritysten tai muiden kuntien käyttöön luonnonarvomarkkinoilla ja saada puunmyynnille vaihtoehtoisia tuloja
- luonnon tilaa voidaan parantaa samalla, kun lähivirkistys ja luontokasvatus jatkuvat
- kohteet voivat vahvistaa paikallisia ekologisia verkostoja ja lajien elinympäristöjä
Lehmon pilotissa todettiin, että kaikilla tarkastelluilla kuvioilla oli mahdollisuus toteuttaa luonnonarvoja lisääviä toimenpiteitä. Tämä avaa kiinnostavan näkymän myös muille kunnille: monilla omistetuilla alueilla voi olla piilevää potentiaalia luonnonarvojen tuottamiseen.
Ennallistamista, kompensaatiota ja uusia tulomahdollisuuksia
– Kuntien omistamat metsät, niityt, vanhat maa-ainesten ottoalueet ja muut jouto- tai reunavyöhykealueet voivat tulevaisuudessa olla arvokkaita luonnonarvojen tuottamisen paikkoja. Kun luonnonarvot tunnistetaan, mitataan ja niiden kehittämiselle laaditaan uskottava suunnitelma, kunta voi valmistautua sekä omiin hyvitystarpeisiinsa että kasvavaan kysyntään, toteaa Sitowisen palvelupäällikkö Hanna Tuovila.
Yrityksillä ja kaupungeilla on yhä useammin tarve kompensoida toiminnan aiheuttamia luontohaittoja. Esimerkiksi kasvavilla kaupunkiseuduilla oma maa-ala ei välttämättä riitä kaikkiin hyvitystarpeisiin, jolloin ulkopuolelta ostettaville luontoarvoille voi syntyä kysyntää. Myös kaavoituksessa voidaan edellyttää luontohaittojen hyvittämistä, mikä vahvistaa tarvetta luotettavasti tuotetuille ja todennetuille hyvityskohteille.
– On hieno nähdä, että mielenkiinto luontoarvojen tuottamiseen, ekologiseen kompensaatioon ja luonnonarvomarkkinoihin laajenee myös suurten kaupunkien ulkopuolelle. Nyt Kontiolahti on mukana edelläkävijöiden kasvavassa joukossa näyttämässä muille kunnille ja kaupungeille mallia, ettei luontokadon eteen tehtävät konkreettiset työn ole vaikeita tai monimutkaisia, sanoo Vantaan kaupungin erityisasiantuntija Ville Selonen.
Lehmon kaltaisessa pilotissa kunta saa konkreettisen käsityksen siitä, millaisia luontoarvoja omilla mailla voidaan tuottaa, mitä toimenpiteitä se edellyttää ja millaisia riskejä tai seurantatarpeita kohteisiin liittyy. Selvityksen mukaan osa toimenpiteistä voidaan tehdä kunnan muiden töiden ohessa, eivätkä kaikki kohteet vaadi suuria investointeja tai erillistä kunnostushanketta.
Asiakkaan hyöty
Kontiolahden pilotti osoittaa, että kunta voi lähestyä ekologista kompensaatiota ennakoivasti ja strategisesti. Sen sijaan, että hyvitystarpeeseen reagoidaan vasta yksittäisen hankkeen yhteydessä, kunta voi kartoittaa omia alueitaan, tunnistaa potentiaaliset hyvityskohteet ja ryhtyä tuottamaan luonnonarvoja etupainotteisesti.
Hyödyt kunnalle:
- parempi tieto omien maa-alueiden luontoarvopotentiaalista
- mahdollisuus vahvistaa lähiluonnon ekologista tilaa
- valmius vastata omiin tuleviin hyvitys- ja ennallistamistarpeisiin
- mahdollisuus tuottaa myytäviä luontoarvoja kehittyville luonnonarvomarkkinoille
- kuntalaisten lähivirkistyksen ja luontokasvatuksen vahvistuminen
- konkreettinen toimintamalli myös muille kunnan alueille
