Puhtaan energian tuotanto ja kaavoitus murroksessa
Kaavoitus on vihreän energian mahdollistaja. Sitowisen monialaisissa projekteissa puhtaan energian hankkeet kytkeytyvät maankäytön suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon siten, että investointien edellytykset ja hyväksyttävyys vahvistuvat.
2020-luvulla suuri osa Suomeen tehdyistä investoinneista on kohdistunut hiilidioksidipäästöiltään puhtaaseen energiantuotantoon. Tuulivoiman nopea kasvu on johtanut siihen, että jo noin neljännes Suomessa tuotetusta sähköstä on peräisin tuulivoimasta, ja kokonaisuudessaan sähköntuotannosta yli 95 prosenttia on hiilineutraalia. Puhtaan energian hankkeet vahvistavat Suomen energiajärjestelmän resilienssiä vähentämällä riippuvuutta ulkomaisesta energiasta ja sen raaka-aineista.
Myös teollisen kokoluokan aurinkoenergiahankkeet ovat lisääntyneet nopeasti. Niiden suunnittelua on kuitenkin vaikeuttanut se, että selkeä valtakunnallinen ohjeistus ja lainsäädäntö ovat laahanneet perässä. Alueidenkäyttölain uudistus selkeyttää tilannetta ja sitä kautta vaikuttaa keskeisesti siihen, millä edellytyksillä puhdasta energiantuotantoa ja siihen kytkeytyviä teollisia investointeja voidaan Suomessa jatkossa toteuttaa.
Tuulivoiman osalta keskeinen kysymys liittyy etäisyyksiin asutuksesta. Hallituksen lakiesityksen mukaan maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolisilla alueilla tuulivoimalan ja asutuksen välissä olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Aurinkoenergiahankkeiden osalta esitetään, että vähintään 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi asemakaavaa tai aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Sitowise on ollut mukana laatimassa aurinkoenergiahankkeiden kaavoja jo ennen lainsäädännön täsmentymistä. Vaikka kaavoitus vie aikaa ja resursseja, se mahdollistaa vuorovaikutuksen, kokonaisvaikutusten arvioinnin ja demokraattisen päätöksenteon – ja siten parantaa hankkeiden hyväksyttävyyttä.
Puhtaan energian hankkeiden kannalta keskeinen haaste on ennakoitavuus. Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö tukee investointeja ja mahdollistaa sen, että puhdas energiantuotanto ja sitä hyödyntävä teollisuus voivat kehittyä hallitusti ja kestävästi.
Sähköinen liikkuminen ja energiaverkon uudet reunaehdot
Liikenteen sähköistyminen näkyy Sitowisen työssä erityisesti kaupunkien ja kuntien infrastruktuurihaasteina, joissa yhdistyvät liikennejärjestelmäsuunnittelu, sähköverkot ja investointien priorisointi.
Liikenteen sähköistymisen odotettiin etenevän nopeasti jo 2020-luvun alussa, mutta kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. Suunta on kuitenkin selvä. Euroopan unionin päätös uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöttömyydestä vuoteen 2035 mennessä ohjaa markkinaa voimakkaasti ja kiihdyttää muutosta lähivuosina.
Sähköistymisen nopea kasvu tuo merkittäviä haasteita erityisesti kunnille ja kaupungeille. Nykyinen sähköverkkoinfrastruktuuri ei ole mitoitettu tilanteeseen, jossa liikenne, lämmitys ja teollisuus nojaavat laajasti sähköön. Paikalliset jakeluverkot ovat jo nyt monin paikoin kuormittuneita, ja sähköautojen määrän kasvu lisää painetta uusille muuntamoille, kaapeloinneille ja kapasiteettivarauksille.
Sähköistyminen ei koske vain liikennettä, vaan koko energiajärjestelmää. Hiilineutraalin energiantuotannon haasteena on tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa syntyy silloin, kun sääolosuhteet ovat suotuisat, mutta kulutuspiikit ajoittuvat usein toisiin hetkiin. Jotta fossiilista tuotantoa ei tarvitsisi käyttää kulutuspiikkien tasaamiseen, tarvitaan uusia tapoja joustaa ja varastoida energiaa.
Vehicle-to-Grid – liikkuminen osana energiajärjestelmää
Vehicle-to-Grid (V2G) on esimerkki ratkaisusta, jossa Sitowisen eri asiantuntija-alueet kohtaavat konkreettisesti. Teknologia kytkee liikennesuunnittelun, energiajärjestelmät, kaavoituksen ja kiinteistökehittämisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Vehicle-to-Grid -teknologia tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten liikenne, energia ja rakennettu ympäristö voivat muodostaa toimivan kokonaisuuden. V2G mahdollistaa sen, että sähköautot eivät ole vain energian kuluttajia, vaan myös hajautettuja energiavarastoja, jotka voivat tasapainottaa sähköverkon kuormitusta.
Nykyisin sähköautot latautuvat pääosin silloin, kun ne seisovat pysäköityinä. Koska ajoneuvot ovat pysäköityinä suuren osan elinkaarestaan, niiden akustoon sitoutuu merkittävä määrä potentiaalista varastokapasiteettia. V2G-teknologian avulla tätä kapasiteettia voidaan hyödyntää siten, että auto luovuttaa energiaa verkkoon kulutuspiikkien aikana ja varaa sitä takaisin tuotannon ollessa runsasta.
Paikallisesti tämä vähentää tarvetta raskaille verkkoinvestoinneille ja mahdollistaa kevyemmän infrastruktuurin. TEN-T-liikenneverkon solmupisteissä, kuten satamissa, ratapihoilla ja lentoasemilla, V2G-teknologia voi vahvistaa sähköjärjestelmän resilienssiä ja huoltovarmuutta. Laajamittainen ajoneuvokanta tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon erillisille energiavarastoille, joiden investointikustannukset ovat edelleen korkeat.
Rakennus- ja kiinteistötasolla V2G muuttaa pysäköinnin roolia. Pysäköintitilat voivat toimia aktiivisina osina rakennusten energiajärjestelmää, tukea oman aurinkoenergian hyödyntämistä ja parantaa kiinteistöjen omavaraisuutta. Kiinteistön sisäinen energiansiirto on verotonta, mikä lisää ratkaisujen taloudellista houkuttelevuutta.
Taloudellisesti V2G avaa uusia mahdollisuuksia rakennuttajille, kiinteistönomistajille ja pysäköintioperaattoreille. Energiavarastointiin ja kysyntäjoustoon perustuvat palvelut voivat parantaa hankkeiden kannattavuutta ja tukea uudenlaisten pysäköinti- ja energiakonseptien toteutumista. Samalla pysäköinti saa kaksoisroolin osana liikkumista ja energiainfrastruktuuria.
Strateginen suunnittelu vihreän siirtymän mahdollistajana
Sitowisen vahvuus vihreässä siirtymässä on monipuolista asiantuntijaosaamista vaativien kokonaisuuksien hallinta. Strateginen suunnittelu toimii siltana yksittäisten teknisten ratkaisujen ja pitkän aikavälin kaupunkikehityksen välillä.
Puhtaan energian tuotanto, sähköinen liikkuminen ja V2G-teknologia eivät toteudu irrallisina ratkaisuina. Niiden onnistuminen edellyttää strategista suunnittelua, joka kokoaa tekniset, taloudelliset ja maankäytölliset näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Strategisen suunnittelun välineet, kuten tilannekuvat, skenaariotarkastelut ja vaikutusten arvioinnit, auttavat tunnistamaan, millaisia ratkaisuja kannattaa tavoitella ja mihin panostaa. Jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää ymmärtää eri teknologioihin liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet, jotta suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia myös muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kirjoitus on osa Sitowisen Kaupunki ja liikenne -toimialan vuosijulkaisua 2026.
