Massojenhallinta on yksi kuntien konkreettisimmista kiertotaloustoimista, mutta sen ilmastovaikutuksia on toistaiseksi arvioitu Suomessa verrattain vähän. Porvoon kaupunki halusi selvittää, miten maamassojen hallinta on vaikuttanut päästöihin ja kustannuksiin sekä määrittää lähtötason green deal -sitoumuksensa tavoitteiden seurantaan.
Sitowise toteutti Porvoolle maamassojen hallinnan päästö- ja kustannusvaikutuslaskennan, jossa tarkasteltiin vuosien 2019–2025 toteutuneita massavirtoja, kuljetuksia ja hyötykäyttöä. Työn tavoitteena oli muodostaa luotettava lähtötilannekuva, jonka avulla kaupungin tulevia kehitystoimia voidaan arvioida ja seurata.
Data kertoo massojenhallinnan vaikutuksista
Laskennassa analysoitiin noin 35 000 tietoriviä Porvoon kaupungin käytössä olevasta järjestelmästä. Tarkastelussa huomioitiin muun muassa kuljetusmatkat, kuljetuskalusto, maamassojen tyypit sekä hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen päätyneiden massojen määrät.
Tulokset osoittivat, että Porvoon nykyiset massojenhallinnan käytännöt ovat vähentäneet kuljetusten hiilijalanjälkeä merkittävästi, verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki maamassat olisi kuljetettu loppusijoitukseen. Samalla massojen hyötykäytöllä on saavutettu huomattavia kustannussäästöjä erityisesti vastaanottomaksuissa.
- Massojenhallinnan vaikutuksia tarkastellaan usein yksittäisten hankkeiden näkökulmasta, mutta tässä työssä pystyimme muodostamaan kokonaiskuvan useiden vuosien kehityksestä. Työ tarjoaa kaupungille vahvan pohjan tavoitteiden asettamiseen sekä tulevien toimenpiteiden vaikutusten arviointiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Noora Arola Sitowiseltä.
Laskentatyön lähtökohdista kävimme Sitowisen asiantuntijoiden kanssa mielenkiintoisia keskusteluita, ja Sitowisen asiantuntijat ymmärsivät heti, mitä me tilaajana tarvitsimme.
Enni Flykt, Porvoon kaupunki
Päästölaskenta tukee päätöksentekoa
-Rakennusalan aiheuttamat päästövaikutukset ovat mittavia. Esimerkiksi globaalisti noin 50 prosenttia luonnonvaroista käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja ala on vastuussa noin 35 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden green deal -sitoumuksella edistetään rakennushankkeiden kiertotaloustoimia, kehitetään rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttöä sekä kasvatetaan olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostusta. Päästölaskennan arvo syntyy siitä, että tulokset voidaan yhdistää käytännön päätöksentekoon. Kun laskennan lähtötiedot, oletukset ja epävarmuudet tunnetaan, voidaan myös tunnistaa, millä massojenhallinnan toimenpiteillä saavutetaan suurimmat päästö- ja kustannushyödyt, kertoo Sitowisen vanhempi LCA-asiantuntija Juha Seppälä.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet edellyttävät yhä tarkempaa tietoa infrastruktuurin ja rakentamisen vaikutuksista. Maamassojen hallinta on merkittävä osa tätä kokonaisuutta, sillä kuljetukset, välivarastointi, jalostus ja hyötykäyttö vaikuttavat suoraan sekä päästöihin että kustannuksiin. Kiertotalouden green deal -sopimuksen on tehnyt tällä hetkellä kahdeksan kuntaa tai kaupunkia.
Porvoon lähtötasolaskenta osoittaa, että systemaattisella massojenhallinnalla voidaan saavuttaa samanaikaisesti ympäristö- ja taloushyötyjä. Tulokset tarjoavat kaupungille työkalun oman kehityksen seurantaan sekä tulevien tavoitteiden määrittämiseen.
- Kunnilta odotetaan yhä konkreettisempia ilmastotekoja ja kykyä osoittaa niiden vaikutukset. Massojenhallinnan päästölaskenta tekee näkyväksi toiminnan todelliset vaikutukset ja auttaa kohdistamaan kehitystoimenpiteet sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty, sanoo Sitowisen hankehallinnan osastopäällikkö Anna Railo.
- Porvoon kaupungilla kuormakohtaisia tietoja on hyödynnetty ainoastaan ympäristöluvallisten esikäsittely-, välivarastointi- ja loppusijoitusalueiden vuosiraportoinnin osalta. Rakentamisen green deal -sopimuksen lähtötason laskenta sopi meille, sillä aineistoa siihen oli valtavasti. Laskentatyön lähtökohdista kävimme Sitowisen asiantuntijoiden kanssa mielenkiintoisia keskusteluita, ja Sitowisen asiantuntijat ymmärsivät heti, mitä me tilaajana tarvitsimme. Tuloksia hyödynnetään uuden kiertotalousalueen suunnittelussa mm. havainnollistamaan kuntapäättäjille massojen hallinnan merkittävyyttä, kertoo Porvoon kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt.
Jatkoa aiemmalle kehitystyölle
Päästö- ja kustannuslaskenta täydentää Sitowisen aiemmin Porvoon kaupungille laatimaa massojenhallinnan toimintamalli- ja toimenpideohjelmakokonaisuutta. Yhdessä nämä työt tarjoavat kaupungille sekä käytännön toimintamallit että mitattavan lähtötason massojenhallinnan kehittämiseksi.
Massojenhallinnan merkitys kasvaa jatkuvasti erityisesti kasvavissa kaupungeissa, joissa rakentamisen ja infrakehityksen volyymit ovat suuria. Siksi myös massojen koordinointiin ja tiedolla johtamiseen kohdistuu entistä enemmän kiinnostusta.
Uudenmaan kunnilla onkin nyt mahdollisuus liittyä Helsingin kaupungin Massatyökaluun, jonka tavoitteena on tehostaa alueellista massakoordinaatiota, lisätä hyötykäyttöä ja vähentää tarpeettomia kuljetuksia.
