Rakentamisen ilmastotyössä yksi helpoimmin hyödynnettävistä mahdollisuuksista on maamassojen hallinta. Sitowise on kehittänyt täsmäpalvelun juuri tähän rakennusalan katveeseen. Ja nyt siitä ovat kiinnostuneet myös muut Euroopan maat.
”Suomessa yhdistyvät vahva rakentamisen ja kiertotalouden asiantuntemus sekä kyky kehittää käytännön työtä palvelevia digitaalisia ratkaisuja”, sanoo maamassojen kiertotalouden asiantuntija Eeva Vahtera Sitowisestä.
Vahtera ja niin ikään Sitowisellä työskentelevä maamassojen hallinnan asiantuntija Anna Railo ovat kutsuttuina Itävallan Wieniin rakennusalan kiertotaloustapahtumiin. Keskiviikkona 18.11.2026 he esittelevät osaamistaan Circular Construction for Sustainable Cities -tilaisuudessa.
”Tilaisuus on kaikkien Itävallassa toimivien Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteinen hanke, jota Pohjoismaiden neuvosto rahoittaa. Kutsulistalla on merkittäviä toimijoita useista maista”, Railo toteaa.
Torstaina 19.11.2026 Vahtera ja Railo pääsevät kertomaan massojenhallinnan konkretiasta Circular. Proven. Profitable. Circular construction as a business model -tilaisuudessa.
Eurooppalaisiin olosuhteisiin mukautuva ratkaisu
Kaupungistuminen, vihreä siirtymä ja jälleenrakentaminen lisäävät tarvetta hallita rakentamisen materiaalivirtoja tehokkaammin eri puolilla Eurooppaa. Kustannuspaineet sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen ovat yhteisiä ajureita.
”Kansainvälisissä keskusteluissa pääsemme pureutumaan siihen, miten ratkaisumme on sovitettavissa paikalliseen lainsäädäntöön, rakentamisen prosesseihin ja tiedon saatavuuteen. Samalla opimme itse, miten palvelua ja teknologiatuotetta kannattaa kehittää”, Railo täsmentää.
Suomalaista maamassojen hallinnan osaamista on esitelty kansainvälisissä kiertotalousrakentamisen keskusteluissa muun muassa Ukrainassa ja Unkarissa. Marraskuussa sitä esitellään Itävallassa, seuraavaksi Espanjassa ja Portugalissa. Myös muita kiinnostuneita maita on.
”Pelkkä digitaalinen alusta ei ratkaise maamassojen kiertoa. Tuloksia syntyy, kun järjestelmään koottu tieto yhdistetään geotekniseen, ympäristötekniseen, rakentamisen ja kiertotalouden osaamiseen. Tätä teknologian ja asiantuntijan liittoa olemme nyt viemässä Eurooppaan”, Railo kuvailee.
Ilmastotavoitteisiin laadusta tinkimättä
Kun ylimääräiseksi jääviä maamassoja voidaan käyttää lähellä niiden syntypaikkaa, vähenevät sekä pitkistä kuljetusmatkoista ja materiaalien käsittelystä syntyvät päästöt, että tarve käyttää koskematonta maaperää.
Haasteena on, että maamassat päätyvät usein rakennustyömaalta ylijäämämaiden loppusijoitusalueelle, vaikka materiaalille voisi olla käyttöä toisella työmaalla. Yhteistä tietoa maamassoista ja materiaalivirroista ei ole riittävästi.
Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen tarkastelun ja koordinoinnin tavalla, joka ei olisi mahdollista pelkästään hankekohtaisella suunnittelulla. Kun tieto massojen laadusta, määrästä, sijainnista ja aikataulusta on käytettävissä, voidaan tunnistaa hyödyntämismahdollisuuksia jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Samalla syntyy tietopohja, jonka avulla materiaalien hyödyntämistä, kuljetuksia ja niillä saavutettuja päästövähennyksiä voidaan seurata, todentaa ja raportoida.
”Kaupunkien näkökulmasta maamassojen hallinta tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden edistää ilmastotavoitteita ilman, että rakentamisen laadusta tai toimivuudesta tarvitsee tinkiä. Kyse on olemassa olevien materiaalien ja resurssien viisaammasta hyödyntämisestä”, Vahtera huomauttaa.