Korjaamisen keskittyminen välttämättömiin, jo rikkoutuneisiin rakenneosiin on lyhytnäköinen ja aivan liian yleinen kiinteistönpidon tapa Suomessa, arvioi Tomi Valkeapää. 

-  Ennakoinnin puute voi kasvattaa kiinteistöön kertyvän korjausvelan määrän osakkeenomistajien huomaamatta täysin kestämättömäksi, selvitti isännöintipäivillä Helsingissä marraskuun lopulla 2020 puhunut yksikönjohtaja Tomi Valkeapää.  

Koko Suomessa rakennuksiin kertynyttä korjausvelkaa voi Rakennetun ympäristön tila (ROTI) raportin mukaan olla valtion vuosimenojen verran, yli 50 miljardia euroa. Tästä vajaa puolet arvioidaan kertyneen asunto-osakeyhtiöihin. Velka laiminlyödyistä investoinneista ei Valkeapään mukaan jakaudu tasaisesti: huonoimmassa tilanteessa ovat pienimmät ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi jo arvoaan menettäneet yhtiöt.    

Käytännössä talojen rapistuminen näkyy Valkeapään mukaan putkirikkoina, huonona sisäilmana, sähkölaskussa ja esimerkiksi äkillisesti ilmenevinä isoina korjauslaskuina. Näitä päätyy korjaussuunnittelijoiden pöydille. 

- Ajolähtö on korjaushankkeelle aina se huonoin alkutilanne, kuvaa Valkeapää. 

Korjaukset on mahdollista ennakoida  

 Korjausvelan synnyttää aika ja rakennusten tavanomainen kuluminen. Sen syntyä ei siis voi estää. Olennaista onkin tilanteen hallinta. Asunto-osakkeiden omistajien tulee Valkeapään mukaan huolehtia, että omalla kiinteistöllä on olemassa tarvittavat tiedot talon rakennusosien kunnosta ja arvioiduista uusimisen tai korjaamisen ajankohdista.  

- Taloyhtiön kuntoarviot ja tutkimukset ja näiden pohjalta laaditut pitkän tähtäimen kunnossapidon suunnitelmat korjausten aikatauluarvioineen toimivat hyvinä unilääkkeinä osakkaille. Vasta nämä tuovat elämisen rauhaa ja ennakoinnin mahdollisuuden myös henkilökohtaiseen talouteen, huomauttaa Valkeapää.  

Seuraavaksi huomio 1970- ja 1980-lukuihin  

Sitowisen korjaussuunnittelijat ovat viime vuosina ahkeroineet erityisesti 1950- ja 60-lukujen talojen putki-, julkisivu- ja energiaremonttien parissa. Tällä hetkellä korjausvelkaa on kertynyt jo merkittävästi myös 1970- ja 1980-lukujen rakennuksiin. Seuraukset voivat Valkeapään mukaan yllättää nuorimmissakin taloissa.   

 - Kodit ovat tänä vuonna olleet tehokäytössä ja tulleet asukkailleen entistä tärkeämmiksi. Oman elämisen näyttämöön kytkeytyviä riskejä ei näinä aikoina ole syytä enää kasvattaa, kannustaa Valkeapää oman taloyhtiön kunnon perusteelliseen selvittämiseen.