Tulevaisuus työpöydälläni: kalliorakentamisen projektipäällikkö Jarno Säippä

Jarno Säippä on pistänyt tyytyväisenä merkille, miten infratyömaiden vastuullisuus on kehittynyt sekä turvallisuudessa että digitaalisuudessa. Omassa työssään hän kantaa laajaa yhteiskuntavastuuta. Toimiihan hän maailman ensimmäisen maanalaisen ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisessa Kuilut-projektin projektipäällikkönä. 

Digitaalisuus on tuonut Jarnon mielestä kaivos- ja kalliorakentamiseen paljon hyvää. Mallintaminen ja muut digitaaliset työkalut auttavat muun muassa dokumentoimaan asiat paremmin työmailla. – Kun ratkaisuja pystytään visualisoimaan, työn toteuttaminen helpottuu ja tiedonkulku tehostuu. Samalla parannetaan lopputuloksen laatua ja turvallisuutta. 

Maan päällä ei riitä tilaa kaikelle, joten tulevaisuudessa maan alle tullaan rakentamaan yhä enemmän esimerkiksi pysäköintitiloja ja jätevedenpuhdistamoja.

Jarno Säippä, Sitowise

Maanalainen kalliorakentaminen on tärkeä osa tiiviisti rakennettua kestävää kaupunkiympäristöä. – Maan päällä ei riitä tilaa kaikelle, joten tulevaisuudessa maan alle tullaan rakentamaan yhä enemmän esimerkiksi pysäköintitiloja ja jätevedenpuhdistamoja, Jarno toteaa. Kun infrarakenteita saadaan piiloon maan alle, maan päällä vapautuu tilaa muuhun käyttöön. 

Maailman ensimmäinen ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos 

Jarno on toiminut Sitowisen kalliorakentamisen valvojana ja projektipäällikkönä Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakennustyömaalla Olkiluodossa vuodesta 2016. Sitä ennen hän työskenteli hankkeessa silloisen louhintaurakoitsijan palveluksessa. Lisäksi Jarno on toiminut hankkeessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvovana viranomaisena. 

Kyseessä ei ole ainutlaatuinen hanke pelkästään Posivalle tai Sitowiselle, vaan suuntaa näytetään koko maailmalle. – Loppusijoitushankkeessa toimitaan edelläkävijöinä, ja siksi se kiinnostaa kaikkialla, Jarno sanoo. Maalle alle louhitaan näiltä näkymin 137 tunnelia, mikä tarkoittaa yli 40 kilometriä tunneliverkostoa noin 1,3 miljoonan kuution kokoisessa maanalaisessa tilassa. 

Maalle alle louhitaan näiltä näkymin 137 tunnelia, mikä tarkoittaa yli 40 kilometriä tunneliverkostoa noin 1,3 miljoonan kuution kokoisessa maanalaisessa tilassa. 

Viime aikoina Jarnoa on työllistänyt maanalaisten henkilö- ja kapselikuilujen rakentaminen. Kuilut ovat halkaisijaltaan 4,5–5,5 metriä ja ulottuvat yli 400 metrin syvyyteen. – Saimme lujitettua kuilut niin, että ne ovat turvalliset käyttää ja valmiit varusteltaviksi, Jarno kertoo tyytyväisenä. 

TVO:n vuoden turvallisuustekopalkinto 

Turvallisuus on Jarnolle yksi oman työn tärkeimpiä asioita. Tunnustuksena alan ammattitaidosta Jarno valittiin tänä vuonna TVO-konsernin (Teollisuuden Voima Oyj) Turvallisuusteko-palkinnon saajaksi. Kyseessä on yksi vuosittain jaettavista ydinalan ammattilaistekopalkinnoista. 

Palkkioraadin mukaan Jarno on tarttunut loppusijoituslaitoksen kuilutöiden valvojana aktiivisesti työmaan turvallisuuspuutteisiin ja varmistanut töiden turvallisen suorittamisen. Jarnolla on raadin mukaan myönteinen, rakentava ja valmentava asenne urakoitsijoiden suuntaan, hän hoitaa vastuunsa, valvoo urakoitsijoiden toimintaa ja huolehtii turvallisuuden toteutumisesta tasapuolisesti. 

Työtä ydinjätteen turvallisessa loppusijoituksessa tehdään äärimmäisen vastuullisesti tuleville sukupolville.

Jarno Säippä, Sitowise

– Tuntuuhan se hyvältä, että omaa työtä arvostetaan, Jarno sanoo. Oman työn merkitys tuntuu kuitenkin joka päivä. – Työtä ydinjätteen turvallisessa loppusijoituksessa tehdään äärimmäisen vastuullisesti tuleville sukupolville. 

Ympäristövastuu maanalaisessa rakentamisessa 

Kaikissa kalliorakennushankkeissa huomioidaan ympäristö maan päällä ja alla. Pohjavesiä suojellaan, ja tiloja louhitaan vain sen verran kuin tarvitaan. – Pyrimme myös aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä olemassa olevalle infralle, rakennuksille ja ihmisille, Jarno sanoo. 

Yhä useammin kalliorakentamishankkeissa edistetään kiviainesten kierrätystä lähialueilla, esimerkiksi täyttömaana. – Posivallakin käytämme louhittuja kiviaineksia muun muassa maanalaisten väylien kunnostuksessa, Jarno kertoo. Kestävä logistiikka on toinen tärkeä asia. – Sitowisella tehdään paljon logistiikkasuunnittelua, jonka ansiosta kuljetukset saadaan optimoitua koko työmaa-alueella. 

Yhä useammin kalliorakentamishankkeissa edistetään kiviainesten kierrätystä lähialueilla, esimerkiksi täyttömaana. 

Jarno kokeekin saavansa vastuullisen rakentamisen mallin pohjan työnantajaltaan. – Sitowisellä panostetaan vastuullisuuteen ja se antaa hyvän esimerkin myös itselle.