Maailman suurimman lämpövaraston sisäänkäynti on valmis

Vantaan Energian Varanto on valmistuessaan maailman suurin lämpöenergian maanalainen kausivarasto. Uusiutuvan energian kierrätyksen mahdollistava ratkaisu tukee niin Vantaan Energian hiilineutraaliusstrategiaa kuin yhteiskunnan energiasiirtymää.

Sitowisen tunnelisuunnittelijat vastasivat maanalaisen luolaston varhaisen vaiheen esisuunnittelusta sekä tunnelin suuaukko-alueen maanpäällisten osien toteutussuunnittelusta. Lisäksi Sitowisen kalliorakentamiseen erikoistuneet rakennuttajakonsultit auttoivat Vantaan Energiaa suuaukkourakan kaupallisen mallin luomisesta sekä kilpailuttivat urakoitsijan.

– Olemme otettuja, että vahva kalliorakentamisen osaamisemme on saatu valjastettua tällaisen puhtaan energian hankkeen käyttöön, toteaa Sitowisen infraliiketoiminnan johtaja Jannis Mikkola.

AFRY jatkaa tunnelin maanalaisten osien toteutussuunnittelua ja suuaukon viimeistelyä, kuten maisemointia. Peruskallioon louhittavan kausivaraston vesialtaisiin varastoidaan uusiutuvasti tuotettua lämpöenergiaa sekä jätteen energiahyötykäytöstä syntyvää ylijäämälämpöä.

Ideana on ottaa energiaa talteen silloin, kun sitä on saatavilla runsaasti, ja hyödyntää kaukolämpöverkossa tarpeen mukaan. Se vähentää fossiilisten energialähteiden tarvetta talvisin huippukulutuksen aikana.

Näin suuria lämpömääriä varastoidaan kallioon Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.

Terhi Seppälä, Sitowise

Tunnelin esisuunnittelussa huomioitiin korkeat lämpötilat

Valmis energiavarasto tulee sisältämään kolme noin 20 metriä leveää, 300 metriä pitkää ja 40 metriä korkeaa osaa, joiden pohja on 140 metriä maanpinnan alapuolella. Yli miljoonan kuution kokoisten tilojen esisuunnittelu oli intensiivinen puristus.

– Yhtä laajoja maanalaisia hallitiloja tehdään pääkaupunkiseudulla harvoin, kun uusia öljyvarastoja ei enää rakenneta, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Terhi Seppälä.

Varanto tulee varastoimaan noin 90 gigawattituntia lämpöenergiaa, mikä riittää vuodeksi keskikokoisen kaupungin lämmittämiseen. Vesialtaiden lämpötila nostetaan jopa 140 asteeseen.

– Näin suuria lämpömääriä varastoidaan kallioon Suomessa nyt ensimmäistä kertaa, joten jo esisuunnittelussa oli huomioitava korkean lämpötilan vaikutus ympäristöön, Seppälä sanoo.

Tunnelin suuaukko sijaitsee ahtaalla tontilla, joten paljon toimintoja piti mahduttaa pieneen tilaan ja vilkkaaseen liikenneympäristöön turvallisesti.

Terhi Seppälä, Sitowise

Tunnelin suuaukko kestää lämpölaitoksen raskaan liikenteen

Tunnelin suuaukkoalueen toteutussuunnittelussa korostui Seppälän mukaan rakenne- ja geosuunnittelu. Ramppirakenteiden täytyy kestää niin työmaa-aikainen louheenajo kuin luolastoon sijoitettavien raskaiden laitteiden kuljetukset.

– Myös kallio-, LVI-, liikenne-, sähkö- ja vesihuollon suunnittelijoitamme tarvittiin, koska vastuullamme oli kaikkien tunnelin suuaukon maanpäällisten rakenteiden suunnittelu aina ajorampista vesitiiviisiin ponttiseiniin ja paalulaattaan.

SRV:n infrarakentajat ankkuroivat paalulaatan peruskallioon noin 12 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle. Maanpinnan tasossa haasteena olivat aivan vieressä kulkevat Kehä III ja voimalinjat.

– Tunnelin suuaukko sijaitsee ahtaalla tontilla, joten paljon toimintoja piti mahduttaa pieneen tilaan ja vilkkaaseen liikenneympäristöön turvallisesti, Seppälä korostaa.

Tunnelisuunnittelun kokemus auttoi ratkaisujen ennakoinnissa

Tunnelin suuaukon toteutus oli valmisteleva vaihe ennen varsinaisen tunnelin suunnittelua ja kilpailutusta, jotta koko hankkeen aikataulua saatiin kirittyä.

– Koska maanalaisen osan suunnittelu oli vielä kesken, meidän piti ennakoida suuaukon rakenteiden suunnittelussa asioita, joita ei ollut vielä päätetty, Seppälä toteaa.

Siinä auttoi Sitowisen tunneli- ja kalliosuunnittelijoiden pitkä kokemus erilaisista maanalaisista kalliohalleista, kuten Tapiolan keskuspysäköintilaitos ja Meilahden maanalaiset tilat, sekä Redin ja Oulun Kivisydämen kallioparkit.

Seppälän mielestä tunnelin suuaukon toteutuksen tiukkaa aikataulua helpotti myös yhteinen sparrailuvaihe tunnelisuunnittelijan, tilaajan ja urakoitsija SRV:n kanssa.

– Kävimme ennen urakkavaihetta yhdessä läpi, minkälaisilla ratkaisuilla voisimme helpottaa aikataulua, ja sovimme jatkosta. Se varmisti suunnittelun ja toteutuksen onnistumisen aikataulussa.