Traficomin selvitys "C‑ITS‑järjestelmän toteutusmalli ja käyttöönoton edellytykset Suomessa" (Tutkimuksia ja selvityksiä 18/2025, julkaistu 6.5.2025) käsittelee älykkään liikenteen turvallisia ja yhteen toimivia viestintäratkaisuja. Eli, miten eri liikenteen toimijat voivat jakaa reaaliaikaista tietoa optimaalisella, täsmälleen määritellyllä tavalla.
Tulevaisuudessa autosi voi saada viestin suoraan liikennevalolta, milloin valo on vaihtumassa punaiseksi tai vihreäksi. Tai tietyökone lähettää viestin takaa tuleville, että "täällä tehdään töitä, hidasta vauhtia".
Traficomin selvitys porautuu siihen, miten tällainen viestintä voidaan saada toimimaan Suomessa turvallisesti ja luotettavasti, miten järjestelmä tulisi rakentaa ja millä edellytyksillä sitä voi pyörittää.
Tulevaisuudessa Suomessa tullaan välittämään miljardeja reaaliaikaisia viestejä liikkujien ja liikenneinfran välillä.
Jouni Rantanen, Sitowise
– Sitowise osuus projektissa keskittyi erityisesti selvittämään yksityisyyden suojan ja tietosuojan toteuttamista eri C-ITS palveluissa, viestityypeissä ja teknisissä toteutuksissa. Näiden näkökulmien merkitys korostuu liikenteen digitalisaatiossa. Jos digitaalisuus tehdään pakolliseksi, yksilöllä ei ole vaihtoehtoa − tämä koetaan uhkaavana, toisin kuin vapaaehtoisissa digipalveluissa. Liikennetiedon keruu koskettaa merkittävästi ihmisten jokapäiväistä vapautta ja yksityisyyttä, kertoo Sitowisen vanhempi asiantuntija Jouni Rantanen.
Selvitys tarjoaa kokonaisvaltaisen suomalaisen käsikirjan C‑ITS-järjestelmän tekniseen toteutukseen. Se määrittää tarvittavan infrastruktuurin ja turvallisuuspuitteet, kuinka viestit kulkevat eheinä ja väärentämättöminä sekä miten huolehditaan tienkäyttäjien yksityisyydensuojasta. Samalla selvitettiin, kuinka kaikki saadaan pelaamaan yhteen koko Eurooppa tasolla sekä mitkä ovat teknologiset valinnat vaiheittaisen käyttöönoton polulla. Tämä on keskeistä, jotta tulevaisuuden älyliikenne toimii luotettavasti, turvallisesti ja EU-standardien mukaisesti.
Vastaavaa tarkastelua ei ole aiemmin tehty Suomessa tällä tarkkuudella. Selvityksessä on mukana myös ehdotus C-ITS-järjestelmän toteutusmallista Suomen oloissa.
– C-ITS palveluiden käyttöönottoa on valmisteltu EU:ssa yli vuosikymmen teknologian, sääntelyn ja standardoinnin kehittyessä rinta rinnan. Paljon on valmista, mutta ei kaikki. Raportti tekee laajan katsauksen olemassa oleviin määräyksiin ja teknisiin vaihtoehtoihin sekä antaa perustellun ehdotuksen miten kansallinen arkkitehtuuri kehitetään ja toteutetaan, kun edetään kohti järjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Tulevaisuudessa Suomessa tullaan välittämään miljardeja reaaliaikaisia viestejä liikkujien ja liikenneinfran välillä, Rantanen avaa raportin merkitystä.
Projektin toteutuksesta vastasi Sitowisen koostama projektiryhmä, jonka työskentelyyn osallistuivat alihankkijoina myös Ramboll Oy ja Nodeon Finland Oy. Projektiryhmään kuuluivat Jouni Rantanen ja Marika Haapajärvi Sitowisesta, Ville Kilpiö Ramboll Oy:stä sekä Timo Majala, Lari Väänänen ja Jarno Kallio Nodeon Finland Oy:stä.
Mitä C‑ITS tarkoittaa?
Lyhenne tulee sanoista Cooperative Intelligent Transport Systems. Se mahdollistaa, että koko liikenneinfrastruktuuri (autot, liikennevalot, tietyökoneet jne.) kommunikoi keskenään reaaliaikaisesti esimerkiksi varoittamalla toisiaan vaarasta, esteistä, nopeusmuutoksista tai ruuhkasta.
Miksi C‑ITS on tärkeä?
Turvallisuuden näkökulmasta järjestelmä voi vähentää onnettomuuksia ennakoimalla vaaratilanteet. Liikenteen sujuvuudessa puolestaan reaaliaikainen tiedonvaihto mahdollistaa sujuvamman liikenteen hallinnan ja vähentää ruuhkia. Ympäristöhyödyissä tehokkaampi liikenne auttaa vähentämään turhaa pysähtelyä ja päästöjä.
Selvityksen tärkeimmät osa-alueet
Selvitys on odotettu yhteenveto C-ITS palveluiden kansalliseen toteutukseen Suomessa erityisesti teknisestä näkökulmasta.
Teknisten ratkaisujen osalta arvioidaan järjestelmän eri komponenttien välistä tiedonsiirtoa ja arkkitehtuurivaihtoehtoja. Erityisesti pureudutaan markkinoilta vielä puuttuvien C-ITS keskusyksikön ja tiedonvaihtopalvelimen hankintavaihtoehtoihin. Suomalainen toteutusmalli nojaa pitkän kantaman tiedonsiirtoon eli matkapuhelinverkkoihin. Selvitys kattaa myös alustavia taloudellisia laskelmia, hallintomalleja, riskienhallintaa ja vaiheittaista toteutusta.
Selvityksessä korostuu erityisesti EU-yhteensopivuus ja vaaditut turvallisuuspuitteet: siinä määritellään, miten EU CCMS:n mukaiset viestien varmenteet ja sertifikaatit rakennetaan turvallista viestintää varten ja luodaan selkeät säännöt sille, kuka voi lähettää ja vastaanottaa virallisia liikennetietoja.
Myös kyberturvallisuus ja yksityisyydensuoja ovat keskiössä, sillä liikenneviestit voivat sisältää henkilötietoja (kuten sijainti tai auton epäsuora tunnistaminen). Näiden tietojen keräämiseen on oltava selkeät perusteet ja niitä on suojattava muun muassa PKI-varmenteilla ja rajoitetuilla säilytysajoilla GDPR:n mukaisesti.
Työ on erityisen merkittävää juuri nyt, kun Suomessa ja muualla Euroopassa ollaan lähivuosina ottamassa laajalti käyttöön tieliikenteen vuorovaikutteisia älyliikennepalveluita eli C-ITS (Co-operative ITS) -palveluita. Suomen viranomaisten tavoitteena on luoda hyvät edellytykset C-ITS-palveluiden käyttöönotolle ja etenkin sellaisille palveluille, jotka täyttävät käyttäjien tarpeita ja edistävät liikennejärjestelmän kehityskohteita Suomessa. Samalla automaattisten ajoneuvojen ja liikenteen digitalisaation kehitys nopeutuu ja yhteen toimivuus onkin ratkaisevaa, jotta eri teknologiat saadaan toimimaan yhteen saumattomasti ilman sirpaloitumista.
