Ilmastokriisi kiihtyy, YK:n ilmastokokouksessa haetaan ratkaisuja  

Ilmastonmuutos on todellisuutta, ja todellisuutta on myös se, että sitä ei voida enää täysin pysäyttää. 

YK:n ilmastokokous on paraikaa käynnissä Brasilian Belémissä (10.–21. marraskuuta 2025). Kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastotuhoihin varautuminen sekä päästövähennystavoitteet vuodelle 2035, uutisoi Yle [1]. Marraskuun aikana Yle on lisäksi uutisoinut "Ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, mitä on luultu, vaan tulossa on paljon pahempaa" [2], "Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen etenee edelleen nopeasti" [3] ja "Ilmaston lämpeneminen jatkuu poikkeuksellisena" [4] 

Ilmastonmuutos on todellisuutta, ja todellisuutta on myös se, että sitä ei voida enää täysin pysäyttää. Vaikutukset näkyvät paitsi globaalisti myös meillä täällä Suomessa. Vaikutukset ovat monenlaisia, keskilämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat ja useat sään ääri-ilmiöt yleistyvät - pääosin vaikutukset ovat negatiivisa ja ne vaikuttavat meihin kaikkiin.

Ennakointi, varautuminen ja sopeutuminen tuottavat suoria hyötyjä 

Ilmaston lämpenemiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin on kuitenkin mahdollista varautua. Suomen kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa [5] korostetaan yhteiskunnan ennakoivaa toimintaa ja kokonaisvaltaista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista. Suunnitelmassa peräänkuulutetaan ennakointia, varautumista ja sopeutumisen sisällyttämistä eri sektoreiden toiminnan suunnitteluun. Useat käytännön toimista tapahtuvat kuntatasolla ja ne tarjoavat suoria paikallisia hyötyjä. Esimerkkeinä vaikkapa lämpösaarekkeiden ehkäiseminen kaupunkisuunnittelun keinoin taikka kaupunkitulvien ehkäiseminen.  

Kattavat riskiarviot puuttuvat kuntien sopeutumistyön suunnittelusta

Tutkimus osoittaa, että vain noin puolet vastanneista kunnista on asettanut ilmastonmuutokseen sopeutumisen työlle erityisiä tavoitteita.

Vihreä puisto Heli Nukin ottamassa kuvassa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) toteutti kevään 2025 aikana ilmastonmuutoksen sopeutumispolitiikan eri vaiheisiin: sopeutumistyön vakiinnuttamiseen kuntaorganisaatiossa, riskien ja haavoittuvuuksien arviointiin, mahdollisten sopeutumistoimenpiteiden tunnistamiseen, toimenpiteiden arviointiin ja valintaan sekä toimenpiteiden toteutukseen ja seurantaan pohjautuvan kyselytutkimuksen. Kyselytutkimukseen saatiin vastaukset 38 prosentista Suomen 308 kunnasta, kerrotaan Syken lokakuussa 2025 julkaisemassa raportissa Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilanne Suomen kunnissa vuonna 2025 [6].

Tutkimus osoittaa, että vain noin puolet vastanneista kunnista on asettanut ilmastonmuutokseen sopeutumisen työlle erityisiä tavoitteita. Riskiarvio, joka kattaisi erilaisia skenaarioita ja ajallisia ulottuvuuksia ja sektoreita, taas on tehty tutkimuksen mukaan vain joka kymmenennessä kyselyyn vastanneessa kunnassa. Mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä on kunnissa useimmiten tunnistettu sademäärien lisääntymisen, lämpötilan nousun sekä järvien ja vesistöjen muuttuvien virtaamien aiheuttamien vaikutusten hallitsemiseksi. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti kyselyssä kartoittaneensa toimenpiteitä ja kaksi kolmasosaa vastanneista oli toteuttanut toimenpiteitä. Kysely kertoo, että useimmiten sopeutumistyötä tehdään suurissa ja kaupunkimaisissa kunnissa kuin pienissä maaseutumaisissa kunnissa. 

Vastaavia kyselytutkimuksia on toteutettu myös Ruotsissa ja Norjassa. Tulokset eroavat Suomen vastaavista erityisesti kattavien ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arvioinnin osalta, sillä näitä on naapurimaissamme laadittu valtaosassa kunnista.

Uusi hanke tukee kuntien ilmastotyötä

Sitowisen ja Ilmatieteen laitoksen alkuvuodesta 2026 käynnistyvä ilmastonmuutokseen sopeutumisen hanke tarjoaa kunnille mahdollisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ja haavoittuvuuksien kattavalle arvioinnille sekä systemaattiselle sopeutumisen työn suunnittelulle ja tavoitteenasetannalle. 


 


[1] YLE, 10.11.2025. Kiinasta voi tulla ensimmäinen sähkövaltio - maailman suurin saastuttaja luo toivoa Brasilian ilmastokokouksessa, https://yle.fi/a/74-20191495 

[2] YLE, 5.11.2025. Maailmankuulu ilmastotutkija Ylelle: Ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, mitä on luultu, vaan tulossa on paljon pahempaa, https://yle.fi/a/74-20191879 

[3] YLE, 6.11.2025. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen etenee edelleen nopeasti, https://yle.fi/a/74-20192616 

[4] YLE, 6.11.2025. Ilmaston lämpeneminen jatkuu poikkeuksellisena, https://yle.fi/a/74-20192510 

[5] Maa- ja metsätalousministeriö, 21.12.2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030: Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/602a496a-cbcd-4edc-85ac-c0fcd03102ba

[6] Suomen ympäristökeskus, 10/2025. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilanne Suomen kunnissa vuonna 2025, https://helda.helsinki.fi/items/7cc078ae-90b4-4be6-9767-306069693ea6

Nuori nainen kävelee metsäpolulla.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista globaaleista kriiseistä

Autamme yrityksiä ja kuntia hidastamaan ilmaston lämpenemistä laatimalla luotettavia päästölaskelmia ja tekemällä kattavia suunnitelmia ilmastotyön tueksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän asiantuntija valmiina palvelukseen