Massatiedon hajanaisuus jarruttaa seurantaa
Infrarakentamisessa maamassojen hallinta on keskeinen osa kustannusten, päästöjen ja resurssien optimointia. Nykytilanteessa massatieto on kuitenkin hajallaan eri järjestelmissä, ja luokitukset, muuntokertoimet sekä raportointitavat vaihtelevat toimijoittain.
Tämä vaikeuttaa tiedon vertailua, hidastaa päätöksentekoa ja lisää manuaalista työtä. Samalla kiertotalouden mahdollisuudet jäävät osin hyödyntämättä, kun tietoa ei saada liikkumaan sujuvasti eri projektien tai projektin eri vaiheiden välillä.
- Massatietoa on paljon, mutta ilman yhteisiä toimintatapoja sen arvo jää helposti hyödyntämättä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Noora Arola Sitowiseltä.
Vakioinnin tarve korostuu erityisesti tilanteessa, jossa rakennusala pyrkii samanaikaisesti parantamaan tuottavuutta ja vähentämään päästöjä. Yhtenäinen ja luotettava tietopohja on edellytys molempien tavoitteiden saavuttamiselle.
Vakiointi rakentaa yhteisen kielen datalle
Ratkaisuksi haasteeseen kehitettiin vakiointimalli, jossa määritellään yhtenäiset nimikkeistöt, luokitukset ja tietosisällöt maamassojen hallinnalle. Malli perustuu ajatukseen, että tiedon tulee olla yhteismitallista koko elinkaaren ajan ja siirtyä järjestelmästä toiseen ilman tulkintaa tai manuaalista muokkausta.
Keskeinen oivallus on vaiheittain tarkentuva tietomalli, jossa massatieto täydentyy ja tarkentuu projektin edetessä maankäytön suunnittelusta rakentamiseen.
- Massatiedon ei tarvitse olla täydellistä hankkeen alussa. Tärkeintä on, että se on yhteismitallista ja kehittyy projektin mukana, Arola toteaa.
Vakiointityö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa työpajojen, haastattelujen ja käytännön testauksen avulla. Tämä varmistaa, että ratkaisut vastaavat todellisia tarpeita ja toimivat käytännössä, eivät vain teoriassa.
Ydinasia liittyy teknologian ohella ennen kaikkea yhteisiin toimintamalleihin, jotka mahdollistavat datan hyödyntämisen.
Kohti tehokkaampaa ja vähähiilisempää rakentamista
Vakioitu massatieto avaa uusia mahdollisuuksia koko infrarakentamisen ekosysteemille. Kun tieto on vertailukelpoista ja liikkuu sujuvasti, voidaan massavirtoja optimoida, vähentää kuljetuksia ja tukea kiertotalouden toteutumista.
Yhtenäiset tietosisällöt mahdollistavat myös automaation, paremman analytiikan ja luotettavamman päästölaskennan. Samalla päätöksenteko nopeutuu, kun tieto on saatavilla oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa.
- Vakioitu tieto tukee raportointia ja toimii samalla perustana paremmille päätöksille ja kestäville ratkaisuille, Arola toteaa.
Pitkällä aikavälillä vakiointi luo pohjan kansalliselle mallille, jossa massatieto on avoimesti hyödynnettävissä eri toimijoiden välillä. Tämä tukee koko toimialan siirtymää kohti digitaalisempaa, tehokkaampaa ja vähähiilisempää rakentamista.
Työ toteutettiin osana buildingSMART Finland RYTV -hankeohjelmaa. Rahoittajina olivat: Helsingin kaupunki, Väylävirasto, Lahden kaupunki, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupunki ja Uudenmaan liitto.
Tutustu aineistoon ja tuloksiin tarkemmin BuildingSMART sivuilla.
