Riihimäen ratapiha - mainiosti mallinnettu

Riihimäen henkilöratapihan rakentamissuunnittelu on toteutettu kokonaan mallintamalla. Niin onnistuneesti, että Sitowise sai siitä Suomen ja Baltian maiden Tekla BIM Awards 2019 -kilpailussa kunniamaininnan.

Kuva: Ratapiha tietomallissa. Vaikka kaikilla tekniikkamalleilla tietomallipohjainen suunnittelu ei ole vielä yhtä arkipäiväistä, hankkeen kuluessa nekin saatiin mukaan mallipohjaiseen tiedonhallintaan.

– Vastuullamme on ollut esimerkiksi rata-, tie-, rakenne- ja geosuunnittelu, asemajärjestelyt ja -arkkitehtuuri, valaistus sekä katossuunnittelu…, kohteen hankesuunnittelun projektipäällikkönä toimiva, Sitowisen ratasuunnittelun osastopäällikkö Annika Salokangas luettelee ja miettii hetken, unohtuuko jotain.

Luetteloon pitää lisätä vielä työvaiheistus-, kuivatussuunnittelu sekä johtojen, putkien, kaapeleiden ja laitteiden siirtosuunnittelu.

Kaikkiaan Riihimäen ratapihan rakennussuunnitteluhankkeessa onkin ollut mukana syksystä 2017 alkaen mukana kolmisenkymmentä sitowiseläistä eri alojen asiantuntijaa.

Sujuvampaa liikennettä

Helsinki–Riihimäki-hankkeessa parannetaan Suomen vilkkaimmin liikennöityä rataosuutta, päärataa. Liikennemäärien kasvaessa rataosan välityskyky on jäänyt liian pieneksi. Kahteen osaan jaetussa hankkeessa kunnostetaan liikennepaikkoja ja rakennetaan lisäraiteita. Se tuo joustoa ja parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä.

Hankkeen ensimmäisessä, vuonna 2016 käynnistyneessä vaiheessa kehitetään liikennepaikkoja ja rakennetaan yksi lisäraide Ainolan ja Purolan välille. Valmista on vuonna 2010. Toinen vaihe painottuu lisäraiteiden rakentamiseen ja sen toteuttamisvaihetta odotellaan.

Käynnissä olevassa ensimmäisessä vaiheessa Riihimäen ratapihan osin jo hyvinkin huonokuntoinen raiteisto uusitaan nopeiden läpiajavien junien sujuvamman kulkemisen mahdollistamiseksi. Riihimäen ratapihan vanha geometria on rajoittanut ohiajavien junien nopeudeksi 60 km/h ja vaihteiden poikkeavien suuntien kautta liikennöitäessä nopeus on rajoittunut 35 km/h.

Asemalle rakennetaan myös korkeat laiturit, uusi hissi ja valvontakameroita turvallisuutta parantamaan. Myös aseman vanhat hissit laiturikatokset, valaistus ja laiturinäytöt kunnostetaan tai uusitaan.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien töiden kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.

Kaikki ajan tasalla

Annika Salokankaan mukaan kyseessä on ensimmäinen ratahanke, jossa tietomallipohjainen suunnittelu on viety näin pitkälle.

Suunnittelijoille mahdollisuus oli herkullinen ja Annika Salokangas kiittää tilaajaa, joka mallintamista edellytti ja näki sen tärkeäksi. Hän haluaa nostaa esiin erityisesti hankkeessa projektinjohtajana toimineen Juha Kansosen ja rakennuttajana toimivan, suunnittelupäällikkö Antti Honkalan erityisen tietomallimyönteisinä henkilöinä. – Tilaajalla on aktiivinen rooli hankkeen tietomallinnuksessa sekä alan kehityksessä.

Hankkeessa kehitetään yhteisiä toimintatapoja, ja suunnittelun yhteydessä on laadittu muun muassa sähköradan ja turvalaitteiden sekä radan merkkien objektikirjastoja alan yhteiseen käyttöön. Kehitystyön tuloksia hyödynnetään tulevissa hankkeissa.

Suunnittelukohde oli poikkeuksellisenkin haastava ja kokonaisuuteen kuului useita tekniikkalajeja.

– Mallipohjaiset suunnitelmat oli sovitettava yhteen ja luotava yhteinen malli, jotta suunnitelmaa voidaan päivittää ketterästi ja yhteensovitusta tehdä lähes reaaliaikaisesti, kertoo kohteen pääsuunnittelija,
tietomallikoordinaattori Maunu Tast

Trimble Connectin kattavan formaattituen ansiosta kaikki projektiosapuolet pystyivät tarkastelemaan laajaa aineistoa.  

Kaikilla tekniikkalajeilla tietomallipohjainen suunnittelu ei vielä ole arkipäivää, mutta Maunu Tast kertoo, että projektin aikana myös esimerkiksi turvalaite- ja sähköratapuolella käytäntöjä kehitettiin ja muutettiin mallipohjaiseen tiedonhallintaan.

Hankkeen alussa perjantaisin pidetyt tietomallipalaverit kehittyivät vähitellen reaaliaikaisiksi suunnittelukokouksiksi. Tilaaja pysyi koko ajan tasalla suunnittelun edistymisestä, sillä aineisto ladattiin yhteiselle Trimble Connect -palvelimelle.

Mallintamalla kätevämmin

Maunu Tast painottaa, että tietomallinnus ajattelutapana kulkee koko hankkeen läpi aina suunnittelun käynnistymisestä varsinaiseen toteutukseen ja ylläpitoon helpottaen ja yksinkertaistaen prosesseja. Digitaaliset aineistot helpottavat, selkeyttävät ja nopeuttavat työtä. Niitä voidaan hyödyntää paitsi suunnittelussa, urakkatarjousvaiheessa määrälaskennassa, mallipohjaisessa rakentamisessa, laadunvalvonnassa, koneohjauksessa ja toteumamallien vertailussa. Aikanaan hankkeen valmistuttua digitaaliset tiedot saadaan ylläpidon avuksi.

Riihimäen ratapihan suunnitteluhankkeessa erillinen lähtötietomalli mahdollisti tietomallipohjaisen suunnitellun nopean, yhtäaikaisen aloittamisen. Käytössä oli myös varta vasten suunnittelualueelta laserkeilauksella tuotettu, koko ratapihan kattava pistepilviaineisto.

Monissa työvaiheissa mallinnus helpotti ja yksinkertaisti työtä selvästi ja mallipohjainen työvaihesuunnittelu mahdollisti toteutuksen suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi vantaanjoen ratasillan paalutuksen suunnittelussa paalupituus ja työmenetelmä saatiin sovitettua ja työ pystyttiin toteuttamaan lyhyissä liikennekatkoissa.

Myös yöaikaisista ratojen siirroista voitiin luopua yhdistelmämallia työvaiheistuksen suunnittelussa hyödyntämällä. – Sähköratapylväiden ja raiteiden väliset yhteydet olivat 3D-ympäristössä helpommin nähtävissä. Keksimme ratkaisun, joka mahdollisti raiteiden ja laitureiden rakentamisen päivätyönä siten, että liikenteelle syntyy mahdollisimman vähän haittaa.

Vaikka tietomallipohjainen suunnittelu on Riihimäen ratapihahankkeessa varsin pitkälle vietykin, täysin paperisista suunnitelmista ei sentään ole päästy eroon, eikä Annika Salokankaan ja Maunu Tastin mukaan ole tarvekaan. – Ne täydentävät toisiaan. Esimerkiksi työvaihesuunnittelussa on käytössä ollut sekä mallit, joilla tarkistetaan toteutettavuus, että kaaviotason kuvat, joilla varmistetaan liikennöinti. 

Aivan kaikilla hankeosapuolilla ei ole vielä yhtäläisiä valmiuksia mallien hyödyntämiseen. Maunu Tast kerää opinnäytetyössään urakoitsijoiden ja rakennuttajan kokemuksia hankkeen tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja tiedonhallinnasta sekä tietomallinnuksen ohjeistuksesta.

Usein tietomallista puhuttaessa keskitytään ainoastaan suunnittelijan tuottamaan 3D-suunnitelmaan, vaikka tietomallinnuksen tarkoituksena on kattaa koko suunnitelman informaatio, tietomallinnus onkin tiedonhallintaa. Tavoitteena on hyödyntää inframalleja koko infrakohteen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja lähtöaineiston keräämisestä jatkuen rakentamisen jälkeiseen käyttöön ja kunnossapitoon.

Helsinki–Riihimäki-kapasiteetin nosto 1. vaihe, Riihimäen henkilöratapihan rakentamissuunnittelu

Tilaaja: Väylävirasto

Rakennuttaja: Viakon Infra Oy, Rejlers Finland Oy

Pääsuunnittelija (rata-, geo-, rakenne-, arkkitehti-, työvaiheistus-, tie- ja kuivatussuunnittelu sekä johtojen, putkien, kaapeleiden ja laitteiden siirtosuunnittelu): Sitowise Oy

Turvalaitesuunnittelu: Proxion Oy

Staattiset ja dynaamiset opasteet: Ramboll Finland Oy

Kameravalvonta: WSP Finland Oy

Vantaanjoen ratasillan rakentamissuunnittelu: Sitowise Oy

Riihimäen henkilöratapihan ST-sähkörataurakka: NRC Finland Oy

Riihimäen asematunnelin jatke: Sitowise Oy

voittajat-13_600x500.jpg

Sitowise sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards -kilpailussa Riihimäen ratapihan rakennussuunnittelusta. Pääpalkinto myönnettiin Pasilan Triplalle. Raadin mukaan haastavassa ratahankkeessa yhdistettiin ennakkoluulottomasti ja laadukkaasti useita eri suunnittelualoja tietomallinnuksen avulla.

Teksti Dakota Lavento