Vuonna 2023 päättyneellä laskentakierroksella laskennassa oli mukana yhteensä 20 kuntaa ja kaupunkia.
Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyössä kehittämä laskentamalli on ensimmäinen suomalainen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli, jota on sovellettu vertailukelpoisesti suurelle joukolle kuntia.
Kuntien ja kaupunkien päästökehitystä tarkasteltaessa ovat päästöt olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vastaavaa kehitystä ei kulutuksen päästöjen osalta ole ollut havaittavissa. Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kulutuksen aiheuttamista päästöistä on toki ollut saatavilla myös huomattavasti rajallisemmin.
Päättyneellä laskentakierroksella laskettiin vuoden 2022 päästöt ja päivitettiin aikaisemmin lasketut vuoden 2020 päästöt vastaamaan entistä kattavampaa laskentamenetelmää. Mallin kehitystä on tukenut laaja asiantuntijaverkosto.
Kulutuksen päästölaskentaa onnistuttiin hankkeen aikana viemään jälleen huikeasti eteenpäin!
Emma Liljeström, Sitowise
- Kulutuksen päästölaskentaa onnistuttiin hankkeen aikana viemään jälleen huikeasti eteenpäin! Rakentamisen päästöihin on lisätty katujen ja teiden laskenta sekä siltojen laskenta. Lisäksi liikenteen laskentaa on kehitetty aikaisempaa kattavammaksi, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Emma Liljeström.
Kuluttajien ruokavalintoihin liittyy valtava päästövähennyspotentiaali.
Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Puhuttaessa kuntien kasvihuonekaasupäästöistä tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla, kuten CO2-raportin mallilla, laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamallissa, Kulmassa, kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu viidelle sektorille: energiankulutus; rakentaminen; liikkuminen; ruoka sekä tavarat ja palvelut.
- Kuluttajien ruokavalintoihin liittyy valtava päästövähennyspotentiaali. Myös kunnilla ja kaupungeilla on hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa ruuan ja ravitsemuspalveluiden hiilijalanjälkeen tarjoamalla esimerkiksi ilmastovaikutuksiltaan vähäpäästöisempää kasvispainotteista päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailua, sanoo Luken erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Juha-Matti Katajajuuri.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on edelleen keskeistä korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla sekä panostaa energiatehokkuuteen ja energian säästöön. Ilmastotyössä katse tulisi kuitenkin jo kääntää myös kulutuksesta aiheutuviin päästöihin.
- Alueellisen ja kulutusperusteisten laskennan eroja ja päällekkäisyyksiä on tämän vuoden raportissa pyritty havainnollistamaan vielä aikaisempaakin selkeämmin. Selvää on, että ilmastotyön seurannassa tarvitaan molempia, Liljeström toteaa.
Esitetyn arvion mukaan olisi mahdollista saavuttaa 40-70 prosentin päästövähenemä muuttamalla palveluiden ja tuotteiden kuluttamista vähähiilisemmäksi. Kulutuksen päästöjen vähentäminen edellyttää sosio-kulttuurisia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, kuten siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Merkittävät muutokset kulutuksen ja tuotannon päästöissä edellyttävät kuitenkin myös muutoksia infrastruktuurissa ja teknologian käyttöönotossa.
Kunnilla on valtiotason lisäksi merkittävä rooli ilmastotyössä. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen, ilmastovaikutuksiltaan vähäpäästöisempään kouluruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi viestintä ja tiedotus ovat keinoja, joilla kunnat voivat vaikuttaa.
Mökkeilyn vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin tarkasteltiin Kulma-mallissa ensimmäistä kertaa vuoden 2022 laskentojen yhteydessä. Mökkeilyn todettiin vaikuttavat useisiin Kulma-mallin sektoreihin: energiankulutus; rakentaminen; liikkuminen ja ruoka.
- Hankkeen kuntien pyynnöstä tarkastelimme tällä laskentakierroksella myös mökkeilyn vaikutuksia kulutuksen päästöihin. Mökkeilyllä on vaikutusta paitsi energiankulutukseen myös liikkumiseen ja ruokaostoksiin. Vaikka kehitystyötä jäi vielä tuleville laskentakierroksille, saatiin mökkeilyn vaikutus mukaan päästöihin jo nyt, Liljeström sanoo.
Aikaisemmassa Kulma-laskennassa energiankulutuksen päästöt allokoituvat mökin sijaintikunnalle. Uuden menetelmän myötä sähkönkulutuksen ja puunpolton päästöt saadaan allokoitua mökin omistajan asuinkunnalle. Laskennassa on hyödynnetty muun muassa Tilastokeskuksen sekä Mökkibarometrin tietoja. Laskennan tarkennus vaikuttaa erityisesti kuntiin, joissa sijaitsee runsaasti ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä.
Rakentamisen osalta mökkeilyn vaikutusten arvioitiin olevan merkitykseltään pieniä. Esimerkiksi vuonna 2021 koko Suomessa rakennettiin noin 3500 mökkiä. Liikkumisen osalta Kulma-mallin laskenta perustuu kuntalaisten liikkumiseen, joten mökkeilyn vaikutukset sisältyvät laskentaan. Ruuan osalta mökkeilyn vaikutusta ei nykyisen tietopohjan perusteella pystytty erottelemaan.
- Ruuan päästövaikutusten laskennan kehitys jatkuu ja jatkossa pyrimme tuottamaan entistä tarkempaa tietoa kuntalaisten ruokatottumusten kasvihuonekaasupäästöistä, ja tämä edellyttäisi ilmastovaikutuslaskennan tarkentamisen ja harmonisoinnin ohella kuntalaisia tarkemmin kuvaavaa lähtötietoa ruoankulutuksesta, Katajajuuri kertoo.
Laajempi tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia.
Kuntalaiset ovat merkittävä ja erittäin tärkeä sidosryhmä kuntien tavoitellessa hiilineutraaliutta. Kuitenkin juuri useiden kuntalaisten toteuttamien ilmastotoimien vaikutukset jäävät alueellisen päästölaskennan ulkopuolelle. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen.
Joissakin kunnissa kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt saattavat olla huomattavasti suuremmat kuin alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen selvittäminen täydentää siis alueellisen kasvihuonekaasupäästölaskennan tarjoamaa tietoa.
