Vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki Lahti on yhteistyössä Sitowisen kanssa käynnistänyt Kulma-hankkeen, jossa kehitetään laskentamalli kulutusperäisten päästöjen arvioimiseksi.
Vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki Lahti on yhteistyössä Sitowisen kanssa käynnistänyt Kulma-hankkeen, jossa kehitetään laskentamalli kulutusperäisten päästöjen arvioimiseksi. Uraauurtava Kulma-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen osaavimpien ilmastoasiantuntijoiden kanssa.
Suomalaiset kunnat etsivät tällä hetkellä tapoja vähentää päästöjään nopeasti osana kansallista pyrkimystä päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite sisältää monia haasteita, joista yksi on se, että tuotteita ja palveluja kulutetaan usein eri paikassa kuin missä ne tuotetaan. Miten siis kulutusperäiset päästöt on järkevintä laskea?
Tätä kysymystä ratkoakseen Sitowise on kehittämässä uuden laskentamallin, jonka tavoitteena on mallintaa kulutusperäiset päästöt kuntatasolla. Laskentamalli tarjoaa kunnille parempaa tietoa siitä, mitä päästöjä kuntalaisten kulutuksesta syntyy.
Vaikka kunnat eroavatkin toisistaan huomattavasti, ovat niiden päästöjä aiheuttavat toiminnot kuitenkin samanlaisia. Kunnissa asutaan, käytetään ja tuotetaan palveluja, liikutaan ja syödään. Siksi on mahdollista myös kehittää vertailukelpoinen laskentamalli kuntalaisten päästöille.
Sitowisen johtava asiantuntija Suvi Monni
Uraauurtava Kulma-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen osaavimpien ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijaverkostossa on mukana niin suurien kuntien ja asiantuntijalaitosten edustajia kuin yliopistoilla ilmastonmuutoksen parissa työskenteleviä tieteilijöitä. Eri sektorien välisen dialogin ylläpitämiseksi ja laskentamallin arvioimiseksi asiantuntijoiden muodostama verkosto tapaa hankkeen kuluessa useampaan otteeseen.
Asiantuntijaverkostoon kuuluvan, Turun yliopiston maantieteen professorin ja Suomen ilmastopaneelin jäsenen Jukka Käyhkön mukaan kuntien ilmastoaloitteet ovat kunnianhimoisia ja aloitteita päästöjen vähentämiseen tehdäänkin tätä nykyä proaktiivisesti. Myös muille toimijoille, kuten yliopistoille, on tullut selkeäksi tarve pyrkiä vähentämään omia päästöjään: Turun yliopistokin on kehittänyt oman tiekarttansa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Yksilöiden osalta työkalut omien päästöjen hahmottamiseen ovat kuitenkin edelleen vajavaisia.
Kunnilla ei ole mittareita asukkaidensa kulutuksen hahmottamiseksi. Kulutusperäiset päästöt ovat jopa kolmannes kokonaispäästöistä, ja siksi tällaiselle mittarille on huutava tarve. Nyt syntyvä työkalu tarjoaa kunnille tätä puuttuvaa tietoa ja antaa mahdollisuuksia puntaroida, kuinka kunta voisi tuupata asukkaiden kulutuskäyttäytymistä ilmastoystävällisemmäksi.
Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö
Uudenlaisen laskentamallin suunnittelu aiheuttaa myös haasteita, joiden läpikäynti ja ratkaisu on osa projektia. Miten esimerkiksi saattaa yhteen monista eri lähteistä saatavaa dataa niin, että ne ovat yhteismitallisia riippumatta siitä, mikä kunta niitä haluaa hyödyntää? Entä löytyykö datankeruun osalta yllättäviä pullonkauloja tai puutteita?
– Kulma on kehityshanke, ja projektin edetessä tulemme varmasti törmäämään sellaisiin kysymyksiin, joita emme vielä hanketta suunnitellessa osanneet ajatella. Asiantuntijaverkoston kautta taataan kuitenkin se, että pystymme jakamaan syntyneitä oivalluksia vaivattomasti sekä tunnistamaan jatkokehityskohteita, Kulma-hankkeen projektipäällikkönä Sitowisen puolelta toimiva Emma Liljeström kertoo.
Kulma-hankkeen jälkeen käynnistetään pilottihanke, jonka lopputulemana tuotetaan palvelusta kiinnostuneille kunnille päästölaskenta ja raportti, joka on helposti sisäistettävä, vertailukelpoinen ja kätevästi hyödynnettävissä päästövähennysten suunnittelutöissä. Vuosittain päivitettävä malli takaa kunnille mahdollisuuden havainnoida, miten kuntalaisten kulutus on muuttunut ja tehdä tämän perusteella arvioita ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista.
Myös hankkeen moottorina toimivassa Lahdessa on koettu tällaiselle mallille olevan nyt kysyntää. Käynnissä olevan Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden myötä Kulman kaltaiset uudet avaukset ovat tulleet entistäkin ajankohtaisemmiksi, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhteinen projekti, jossa meistä jokaisella on oma roolinsa.
– Yhden henkilön osuus kaikista päästöistä on kokonaiskuvassa pieni. Omien kulutustottumusten muutos voi kuitenkin olla vaikutuksiltaan suurempikin, sillä niillä on vaikutus omaan lähipiiriin ja ympäristöön. Muutoksen aikaansaamiseksi on tärkeää voida selkeyttää kuntalaisille, millä valinnoilla on ilmaston kannalta merkitystä Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala kertoo.
Tämän muutoksen aikaansaamiseen myös Kulma-hanke myötävaikuttaa. Kuluttajien osalta ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytyksenä on laajempi kulttuurinen muutos, jota ajaa selkeästi ja havainnollisesti tuotettu informaatio.
– Tietoon perustuvaa viestintää tarvitaan päätöksenteon tueksi, jotta toimintatapoihin voidaan vaikuttaa. Hankkeesta syntyvä laskentamalli on ainutkertainen, koska sillä on tarkoitus laskea ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti kuntalaisten kulutuksesta syntyvät päästöt. Nyt ollaan siis kehittämässä jotain täysin erilaista ja uutta – työkalua, jolla kuntalaisten toiminta tuodaan selkeästi päästölaskennan piiriin, Liljeström summaa.
Jutun pääkuva: Lahden kaupunki