Tulevaisuus työpöydälläni: maisemasuunnittelija Vilja Larjosto

Sitowisen maisema-arkkitehti Vilja Larjosto toimii alalla, jossa ekologinen vastuullisuus on sisäänrakennettu lähes jokaiseen projektiin. Kaupunkiympäristöjen maisemasuunnittelulla voidaan vaikuttaa niin ihmisten hyvinvointiin kuin luonnon monimuotoisuuteen. 

Vilja Larjosto kuuluu suunnittelijasukupolveen, joka on ollut tietoinen maisemasuunnittelun ekologisesta vastuullisuudesta opiskeluajoista lähtien. Käytännönkokemusten kautta Vilja on alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota myös sosiaaliseen vastuuseen. 

– Julkisten tilojen suunnittelussa on tärkeää pyrkiä siihen, että ulkotilat ovat kaikkien käytettävissä tasa-arvoisesti, Vilja toteaa. Hän haluaa nostaa esiin myös erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita, kuten ikäihmisten ulkoliikuntamahdollisuuksia.

Mitä monipuolisempaa ja vihreämpää kaupunkiympäristöä suunnittelemme, sitä paremmin ihmiset viihtyvät ulkona. 

Vilja Larjosto, Sitowise

Luonto kuuluu kietoa yhteen tiiviin kaupunkirakentamisen kanssa 

Pohjoismaissa kiinnitetään jo kaavoituksessa huomiota ulkotilojen vapaaseen käyttöön. Viljan mielestä hyvä esimerkki tästä ovat jokamiehenoikeudet ja pääkaupunkiseudun rantaviiva. Yhteiskunnan sosiaalinen epätasa-arvo heijastuu kuitenkin myös maisemasuunnitteluun. – Maailmalla näkee paljon yksityistettyä ja kaupallista kaupunkitilaa, rantoja ja maaseutua. 

Vilja tutustui eri maiden maisemasuunnittelun haasteisiin tehdessään väitöskirjaansa. Se käsittelee ympäristösuunnittelun mahdollisuuksia pienissä ja tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. – Kehitin suunnittelumenetelmän, jonka avulla rakennetaan ekologisesti kestävää ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kaupunkitilaa urbaaneille saarille, kuten Malta. Tärkein suunnitteluperiaate on nähdä luonto kaupungissa.

Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä, vaan ne kietoutuvat tiiviissä kaupunkiympäristössä toinen toisiinsa. 

Vilja Larjosto, Sitowise

Luontopohjaisissa ratkaisuissa nurmet vaihtuvat niityiksi 

Viljalle on tärkeää, että hänellä on Sitowisen työntekijänä mandaatti edistää vastuullisia suunnitteluratkaisuja ja viestittää vaihtoehdoista myös asiakkaille. – Esimerkiksi puiston suunnittelussa voin ehdottaa luontopohjaisia kasvillisuusratkaisuja ja kestäviä materiaalivalintoja. 

Tällä hetkellä Vilja on mukana espoolaisessa katuhankkeessa, jossa yhdistyy useita kestävän ympäristörakentamisen osa-alueita. Yksi ratkaisuista on muuttaa nurmea niityksi. – Samalla kun kasvi- ja eläinlajisto monipuolistuu, kadun viheralueiden hoitaminen on yksinkertaisempaa. 

Uuden kadun rakentamisessa tavoitellaan myös massatasapainoa. Vanhan kadun purkamisesta syntyviä maamassoja hyödynnetään paikan päällä, mikä vähentää kuljetuksia. Vieressä virtaavan Gräsanoja-puron reunoille suunnitellaan tulvavalli suojaamaan kaupunkilaisia. – Myös itse puroa vaalitaan huolehtimalla rannoista ja hulevesien laadusta. 

Maisemasuunnittelussa puhutaankin usein ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. – Pyrimme rakentamaan kaupunkiympäristöjä, jotka sopeutuvat sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja helleaaltoihin. Puistoihin voidaan esimerkiksi valita kasveja, jotka kestävät paahdetta ja suojaavat siltä myös ihmisiä. 

Harkittu rakentaminen säästää materiaaleja 

Vilja pyrkii ottamaan työssään kantaa siihen, minkälainen rakentaminen on eri tilanteissa tarpeellista. Taustalla on globaali tarve säästää materiaaleja ja minimoida ympäristöhäiriöitä. – Resurssiviisaus pitäisi muistaa aina, kun uudistamme kaupunkiympäristöä. Joskus ekologisin teko on jättää rakentamatta. 

Haastavinta on löytää tasapaino tekojen tarpeellisuuden ja ympäristönsuojelun välillä. – Esimerkiksi Suomen talvi vaatii usein massiivisia infrarakenteita, mutta olisiko meillä joskus mahdollisuus rakentaa vähemmän? Voisimme esimerkiksi hyväksyä ajoittaisen tulvimisen paikassa, jossa se ei uhkaa ihmishenkiä. 

Vilja pyrkii myös muistuttamaan itseään siitä, ettei ekologinen ajattelu ole kaikilla aloilla niin itsestään selvää kuin maisemasuunnittelussa. Se auttaa uudistumaan. – En halua tuudittautua olemassa olevaan tilanteeseen. Tarvitaan kriittistä ajattelua, avarakatseisuutta ja optimismia. Meidän pitää haastaa itseämme! Silloin pystymme edistämään vastuullista kaupunkirakentamista.