Sitowise on julkaissut kuntien ja kaupunkien päästölaskelmat CO2-raportissaan. Raportti osoittaa suunnan kuntien ilmastotyölle.
Sitowise on laskenut 85 kunta-asiakkaansa päästöt vuodelta 2019 ja julkaissut laskennan tulokset. CO2-raportti osoittaa päästöjen laskeneen kunnissa keskimäärin 5 % vuodesta 2018 vuoteen 2019.
Yhtenä selkeänä syynä päästöjen laskuun Sitowisen johtava asiantuntija Emma Liljeström näkee sähköntuotannon muuttumisen vähäpäästöisemmäksi. Lisäksi on esitetty ennakkotieto kuntien vuoden 2020 päästöistä.
– Sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset näkyvät kuntien päästölaskelmissa. Muutokset liittyvät uusiutuvan energian, kuten esimerkiksi tuulivoiman, osuuden kasvuun sähköntuotannossa. Lisäksi viimeisimmät vuodet ovat olleet lämpimiä, jolloin lämmitystarve on ollut matalampi, Emma summaa raportointia Suomen tasolla.
Pitkäaikaisen ja jatkuvan päästölaskennan avulla on tunnistettavissa tekijöitä, jotka selittävät kuntien päästöjen laskua. Valtakunnallisella tasolla nähtäviä tekijöitä ovat sähköntuotannon vähäpäästöinen kehitys sekä se, että kaukolämmön tuotannossa on useissa kunnissa siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin energianlähteisiin, Emma listaa.
– CO2-raportin laskentamalli on Suomessa pisimpään käytössä ollut kuntien- ja kaupunkien päästölaskentamalli. Sitä on kehitetty jo 11 vuotta, jotta palvelun laatu ja sen tuottama tieto palvelisivat kuntien ilmastotyötä parhaalla mahdollisella tavalla, Emma kuvailee vakiintunutta mallia toteuttaa alueellista päästölaskentaa.
CO2-raportin laskentamalli on Suomessa pisimpään käytössä ollut kuntien- ja kaupunkien päästölaskentamalli.
Emma Liljeström, Sitowise
Tulosten ajantasaisuus ja tarkkuus ovat CO2-raportissa tärkeitä. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.
Päästölaskennan tulosten laatu ja vertailukelpoisuus ovat palvelun kehitystyössä etusijalla. Vuonna 2021 raportoinnissa on kehitetty tieliikenteen ja energiankulutuksen raportointia entisestään. – Esitämme raportissa eriteltyinä henkilöliikenteen, raskaan liikenteen sekä kauttakulkuliikenteen. Nyt seuraamme mielenkiinnolla koronan mahdollisia vaikutuksia tieliikenteen päästöihin, Emma kertoo.
Nyt seuraamme mielenkiinnolla koronan mahdollisia vaikutuksia tieliikenteen päästöihin.
Emma Liljeström, Sitowise
Asiakkaamme saavat oman kuntansa raportin tuloksineen käyttöönsä joka kevät. Raportin lisäksi heille toimitetaan kalvosarja, jonka avulla valmiiksi visualisoituja tuloksia on helppoa esitellä eteenpäin. Vuosittain toistuvat raportit ovat myös vertailukelpoisia. Päästöjä voidaan tarkastella kunnissa myös viikkotasolla palveluun kuuluvan nettiselaimessa toimivan työkalun avulla.
Palvelu on älykkäästi rakennettu, joten se voidaan tarjota kustannustehokkaasti myös pienempiin kuntiin. – Joissain kunnissa ilmastotyölle ei ole suurta henkilöstöä, mutta raportointimme kautta ilmastotyötä on kuitenkin helppo seurata ja edistää. Palvelun käyttäminen ei vaadi kunnalta lainkaan työtä tietojen keräämiseen, laskentaan tai raportointiin, Emma kertoo.
Palvelun käyttäminen ei vaadi kunnalta lainkaan työtä tietojen keräämiseen, laskentaan tai raportointiin.
Emma Liljeström, Sitowise
Suomalaiset kunnat etsivät tällä hetkellä tapoja vähentää päästöjään nopeasti osana kansallista pyrkimystä päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite sisältää monia haasteita, joista yksi on se, että tuotteita ja palveluja kulutetaan usein eri paikassa kuin missä ne tuotetaan. Tätä haastetta ratkoakseen Sitowise on käynnistänyt yhdessä Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahden kanssa uraauurtavan Kulma-hankkeen, jossa kehitetään laskentamalli kulutusperäisten päästöjen arvioimiseksi.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen osaavimpien ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Useat CO2-raportissa mukana olevat kunnat tulevat toimimaan edelläkävijöinä myös kulutuksen päästölaskennan pilotoinnissa.