Infran ja rakennusten tietomallinnus yhdistettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmassa uudella tavalla. Tietomallinnusprosessilla onnistuttiin tukemaan teknisen yhteensovituksen lisäksi hankkeen avointa vuorovaikutusta ja tiedolla johtamista.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelma on palkittu kaksi kertaa maailman parhaana tietomallinnuksena (2022 TEKLA BIM Global Awards, 2023 bSI OpenBIM Awards), ja syykin on selvä.
– Infrarakentamisessa tyydyttiin yleensä "2,5D-malleihin", mutta kehityshankkeessa halusimme mallintaa kaiken 3D:nä, kertoo Finavian projektijohtaja Martti Nurminen. Lentokentän terminaalirakennuksen tietomallit ja asematason inframallit linkitettiin yhteen jokaisen osaurakan kohdalla. – Näin ei ole toimittu tietääkseni koskaan aikaisemmin.
Sitowisen osastopäällikkö ja kehityshankkeen asematason pääsuunnittelija Pasi Pekkala pitää Finaviaa tietomallintamisen edelläkävijänä Suomessa ja kansainvälisesti. – Alusta asti Finavialla oli määrätietoinen halu laajaan tietomallintamiseen, ja siksi sitä tukevat käytännöt, prosessit ja resurssit olivat kunnossa koko hankkeen ajan.
Sitowisen tiedonhallinnan johtava konsultti Juha Liukas oli mukana jo strategiavaiheessa, kun kehitysohjelmalle luotiin oma OpenBIM-strategia. Erityistä huomiota kiinnitettiin tiedon avoimeen virtaukseen. – Tietomallien haluttiin palvelevan koko hanketta aina teknisestä yhteensovituksesta vuorovaikutukseen, päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen.
Varsinainen tietomallintaminen alkoi vuonna 2014, kun Finavian miljardin euron kehitysohjelma käynnistyi asematason allianssiurakalla. Alussa panostettiin aikaa siihen, että asematason inframalli ja terminaalirakennuksen tietomalli saatiin yhdistettyä juuri oikealla tavalla.
– Talopuolella rakennetaan paikalliskoordinaatistossa millimetrien tarkkuudella, infrassa puolestaan horisontaalisesti metrimaailmassa, kertoo Sitowisen infraurakan tietomallikoordinaattori Liisa Kemppainen. Tiedonsiirrossa oli varmistettava jokaisen lähtötiedon kohdalla, tuliko se infran vai talonrakentamisen puolelta. Tietomalleja piti myös keventää rajapintojen kohdalla, koska kaikkea mahdollista tietoa ei ollut järkevä siirtää talopuolelta inframalliin.
Asematason suunnitelmat tuotettiin avoimeen Inframodel3-tiedonsiirtoformaattiin, ja siksi tiedonsiirto onnistui hyvin myös eri järjestelmien välillä. – Oikean tiedonsiirtoformaatin ansiosta infrasuunnittelun BIM-mallit toimivat suoraan myös työmaan koneohjauksessa, kuten kaivinkoneissa, Kemppainen sanoo. Lisäksi luotettavaa ja ajantasaista toteumatietoja voitiin hyödyntää helposti seuraavaksi alkavissa rakentamisvaiheissa.
Finavia on saanut paljon kiitosta hankkeen kustannus- ja aikatauluonnistumisten lisäksi läpinäkyvästä vuorovaikutuksesta ja tiedon jakamisesta. Infraurakan viestintää tuettiin visuaalisella 3D-virtuaaliympäristöllä eli esittelymallilla, jonka Sitowisen asiantuntijat loivat hankkeen BIM-mallien pohjalta.
Virtuaalimaailma toimi myös perehdytyksessä, ja sen kautta saatu käyttäjäpalaute vaikutti suunnitteluratkaisuihin riittävän aikaisessa vaiheessa.
Martti Nurminen, Finavia
– Virtuaalisafarit näyttivät havainnollisesti käyttäjille ja eri sidosryhmille, minkälainen kokonaisuudesta on tulossa, Nurminen kertoo. Virtuaalimaailma toimi myös perehdytyksessä, ja sen kautta saatu käyttäjäpalaute vaikutti suunnitteluratkaisuihin riittävän aikaisessa vaiheessa.
Sitowisen visualisointien palvelupäällikkö Jarkko Männistön mukaan tietomalleista saatavan 3D-aineiston tulisi siirtyä mahdollisimman automaattisesti esittelymalleihin, joissa keskitytään tarkastelemaan näkyvää ympäristöä visuaalisesti ja toiminnallisesti. – Liian tarkat yksityiskohdat saattavat kiinnittää huomion vääriin asioihin, ja siksi eri käyttäjäskenaariot mietittiin etukäteen.
Asematasosta luotu dynaaminen ja pelillinen virtuaaliympäristö antoi kenttähenkilökunnalle mahdollisuuden asettua esimerkiksi kenttäturvallisuudesta vastaavan Marshaller-auton rattiin tai kentällä rullaavan lentokoneen ohjaimiin. Virtuaaliympäristössä voitiin harjoitella eri toimintoja uudistuvalla piha-alueella, mikä tuki asematason liikennesuunnittelua, valaistusta ja turvallisuutta.
Suunnitelmien yhteensovitus tapahtui tietomalleissa luontevasti ja ennakkoon sovitulla rutiinilla, mikä tuki koko hankkeen tiedolla johtamista.
Pasi Pekkala, Sitowise
Sitowisen noin 20 hengen asiantuntijatiimi työskenteli yli kuuden vuoden ajan tiiviissä vuoropuhelussa hankkeen eri osapuolten kanssa. Digitaaliset yhteensovittamisprosessit toimivat odotetusti.
– Suunnitelmien yhteensovitus tapahtui tietomalleissa luontevasti ja ennakkoon sovitulla rutiinilla, mikä tuki koko hankkeen tiedolla johtamista, Pekkala sanoo. Allianssiurakka eteni vaiheesta toiseen johdonmukaisesti, eikä vastaan tullut lisäkustannuksia tuottavia paluuperiä.
Nurminen on sitä mieltä, ettei hanketta olisi voitu toteuttaa yhtä onnistuneesti ilman BIM-mallinnusta. – Tietomalleista oli niin paljon hyötyä, etten usko, että olisimme voineet ratkaista kaikkia kehityshankkeen ongelmia ilman sitä. Lentokentän 3D-dataa ja tietomallintamisen toimintatapoja on hyödynnetty Finavialla myös myöhemmin.
Tietomallinnuksen tehtävänä oli tukea
Ihmiset Helsinki-Vantaan kehitysohjelman taustalla (Finavia YouTube)
Uudet teknologiat ja sujuvat prosessit (Finavia YouTube)
Asiakaskokemuksen rakentaminen arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun avulla (Finavia YouTube)