Helsingin Kalasatama ja sen ympäristö kehittyy kovaa vauhtia. Alueelle rakentui myös Helsingin kaupunkiympäristötoimialan teknisen alan virasto, Kaupunkiympäristötalo. Urbaani Kalasatama saa vihreän keitaan, kun Kaupunkiympäristötalon viereiset kadut, Työpajanpiha ja Tukkutorinkuja rakentuvat kokonaisuudessaan. Ne tarjoavat viihtyisää oleskelutilaa kaupungin asukkaille, ohikulkijoille sekä läheisten rakennusten työntekijöille.  
  
Projekti lähti liikkeelle melko tavalliseen tapaan. Katuympäristön muotoa ja ilmettä ideoitiin porukalla. Keskeistä oli saada reilusti viihtyisää oleskelutilaa huomioiden kadun tekniset rajoitukset. Suunnitteluratkaisuihin toivottiin innovatiivista asennetta. Syntyi ajatus kasvillisuuden valtaamasta katutilasta. Inspiraatiota haettiin New Yorkin High Linelta, jossa kadun kulkupinta limittyy kasvillisuuden kanssa. 

  • Tilaaja:
    Helsingin kaupunki
  • Toteutusajankohta:
    2017-
  • Kuvaus:
    Laadimme katu- ja rakennussuunnitelmat ja hyödynsimme alueella dynaamista kasvillisuussuunnittelua.
  • Sijainti:
    Kalasatama, Helsinki

Työpajanpihan pintamateriaaliksi valikoitui maatiili, jonka maanläheisyys ja väriskaala tuo alueelle oman ilmeen. Tukkutorinkujan pintaan kirjoitettiin noppakivillä kadun nimi aiemman suunnitellun osuuden jatkoksi. Katujen yhtymiskohtaan syntyi aukio, joka mahdollistaa erilaisten pienimuotoisten tapahtumien järjestämisen. Keskellä sijaitsevat oleskelu- ja istutusalueet sijoitettiin ympäröiviä katuja alemmalle tasolle ja rajattiin luonnonkivellä ja lattateräksellä. Toimeksiantoon sisältyi myös esirakentamisen sekä valaistuksen ja tapahtumasähkön rakennussuunnittelu. 
  
Matkan varrella saimme myös tilaajalta erityisen pyynnön suunnittelualueen kasvillisuudesta. Uusien istutusten toivottiin olevan dynaamisia eli kerroksellisia ja monilajisia perustuen Helsingin kaupunkistrategian tavoitteeseen kaupunkiympäristön monimuotoisuuden ja luonnonmukaisuuden lisäämisestä.  
  
Istutusalueet suunniteltiin neljän eri teeman mukaisiksi perustuen niiden valo- ja varjo-olosuhteisiin; Auringon hellimät, Perennojen paratiisi, Puolivarjon puisto ja Varjoisa metsäpuutarha. Kasvillisuus koostuu puista, pensaista, perennoista, heinistä ja sipulikasveista. Jokaisen kasvilajin erityispiirteet ja kasvupaikkavaatimukset koottiin taulukkoon, joka toimi suunnittelutyökaluna. Sen jälkeen kasvilajit ryhmiteltiin niiden ominaisuuksien mukaan. Yhdelle istutusalueelle sijoittui 15-20 lajia ja koko suunnittelualueelle yhteensä noin 150 lajia. Kahdelle kadulle sijoittuva näin suuri kasvilajien määrä on melko poikkeuksellista Suomen mittakaavassa. Se tekee kohteesta maisemasuunnittelun kannalta erityisen. 
  
Päinvastoin kuin perinteisessä istutussuunnittelussa, dynaamisessa istutuksessa sallitaan lajien leviäminen ja taantuminen. Tavoitteena on jatkuvasti muuttuva kasviyhdyskunta, jossa kasvillisuus on löytänyt keskinäisen tasapainon ja hoitotoimenpiteet ovat vähäisiä. Suomessa dynaamisia istutuksia on vielä melko vähän ja siksi niiden seuranta on erityisen tärkeää. Työryhmämme tulee siis seuraamaan tiiviisti kasvillisuuden kehittymistä rakentamisen jälkeen.