Muutos tuo mukanaan säiliöiden tarkastusvelvoitteen kymmenen vuoden välein ja tarpeen uusia II-luokan öljyn- ja bensiininerottimia 1.8.2023 mennessä. Jakeluasemia on paljon ja tarvittavien toimenpiteiden osaajia vähän. Sen vuoksi asiaan kannattaa tarttua ajoissa eikä jättää muutostöiden suunnittelua ja toteutusta viimetippaan.

Siirtymäaika asetuksen 314/2020 edellyttämien  toimien tekemiseen päättyy  31.7.2023. Huoltoasemilla ja muilla polttoaineen jakelupisteillä on siis reilut puolitoista vuotta aikaa täyttää asetuksen vaatimukset. Asetus koskee yhtä lailla huoltoasemia, puolustusvoimien yksiköitä, raide- ja lentoliikennettä palvelevia tankkauspisteitä ja muita jakeluasemia. Niitä on Suomessa kaikkiaan noin 2 500–2 800 kappaletta, joista sadoilla  on tehtävä toimenpiteitä.

Asetus 314/2020 tuo mukanaan kaksi isoa muutosta. Ensimmäinen on velvoite polttonestesäiliöiden tarkastamisesta kymmenen vuoden välein. Toinen on II-luokan öljyn- ja bensiininerot timien uusiminen I-luokan erottimiksi 1.8.2023 mennessä, mikäli viemärin purku on jonnekin muualle kuin kunnallistekniseen jätevesiviemäriin. Molemmat tekevät väkisinkin katkoksen myyntiin. Nyt myös kaikki Suomessa toimivat öljy-yhtiöt ovat heränneet näihin muutostarpeisiin.

Muutoksia tulee käytännössä tehtäväksi hyvin suurella osalla asemista. Niiden suunnittelu vaatii ammattilaisten käyttöä, samoin urakointi. Päteviä tekijöitä on Suomessa rajallinen määrä. Mitä lähemmäksi siirtymävaiheen takaraja tulee, sitä työllistetympiä osaajat ovat.

– Jos olisin nuorempi, perustaisin erotintehtaan ja urakointeja tekevän huoltoliikkeen, hymyilee Sitowisen johtava erityisasiantuntija Pasi Nieminen.

Nieminen on ympäristönsuojelun huippuasiantuntija, jonka intohimona ovat huoltoasemat. Hän esitti vuonna 2005 väitöskirjassaan ”Environmental Protection Standards at Petrol Stations: A Comparative Study Between Finland and Selected European Countries” kuusi toimenpidesuositusta, joista viisi on viety lainsäädäntötasolle. Pääosin ne on esitetty nyt uusitun asetuksen edeltäjässä, niin sanotussa JANO-asetuksessa 444 vuodelta 2010.

Muutoksia tulee  käytännössä tehtäväksi hyvin  suurella osalla asemista.

Pasi Nieminen, Sitowise

Säiliötarkastukset kymmenen vuoden välein

Suomessa ei ole koskaan aiemmin ollut säännöstä, joka edellyttäisi polttonestesäiliöiden tarkastuksia. Ainoastaan pohjavesialueella sijaitseville yksivaippasäiliöille on laadittu oma tarkastusohjelma, sitä edellytettiin jo KTM-säännöksissä. Tällaisia ei Suomessa kovin montaa ole. Muuten polttoainesäiliöt on pitänyt tarkastaa vain silloin, kun ympäristölupa sitä edellyttää. 

Nykyisin ympäristölupia on ainoastaan tärkeillä pohjavesialu eilla sijaitsevilla asemilla eli uusi vaatimus koskee reilusti yli 90  
prosenttia asemista. Uuden asetuksen 314 pykä lässä 12 ”Laitteiston ja raken teiden määräaikaistarkastukset” on vaatimus polttonestesäiliöiden kunnon tarkastuksista kymmenen vuoden välein. Pasi Niemisen mielestä säädöstekstin olisi voinut muotoilla ymmärrettävämmin. 

– Kukaan ei ole kertonut, mistä kymmenen vuoden määräaika lasketaan. Tulkinta on, että aika lähtee säännöksen voimaan tulopäivämäärästä 18.5.2020. Jo tarkastettujen säiliöiden määräaika alkaa edellisestä tarkastuksesta, Nieminen tulkitsee. 

Tarkastusta varten polttonestesäiliö on ajettava tyhjäksi ja putkistot vapaiksi kaasuista. Tarkastuksen jälkeen on vuorossa järjestelmän ylösajo. Myynti on poikki päivästä kahteen.

Nieminen laskee, että jos 2 500 jakeluasemalla on keskimäärin kolme säiliötä, niin kokonaisuudessaan polttonestesäiliöitä lienee noin 7 500. Säiliöntarkastajille on luvassa todella paljon tehtävää.

– Hommaa sotkee se, että jo seitsemän vuotta voimassa olleen jakeluasemastandardin uusimman painoksen suosituksena on, että polttonesteputkistolle tehtäisiin tiiveystarkastus 10 vuoden määräajoin.Tiedän vain pari-kolme asemaa, joilla putkistolle on tehty tiiveyskoe. Kun säiliöitä tarkastetaan, kannattaa harkita, tehdäänkö samalla putkistolle tiiveyskoe, Nieminen sanoo.

Sekä polttonestesäiliön tarkastuksen että putkiston tiiveyskokeen tekemään pystyviä yrityksiä on vain muutamia. – Kannattaisi varmaan perustaa myös säiliöntarkastusfirma,  Nieminen hymähtää.  

Kun säiliöitä tarkastetaan,  kannattaa harkita, tehdäänkö samalla putkistolle tiiveyskoe.

Pasi Nieminen, Sitowise

Suuri osa öljynerottimista vaihdettava ennen elokuuta 2023

Vuoden 2010 säännöksessä 444 edellytettiin, että huoltoaseman pesu- ja huoltohallilla sai olla yhteinen öljynerotin, mutta mittarikentällä ja täyttöpaikalla piti olla erillinen öljynerotin. Samassa säädöksessä vaadittiin, että jakeluasemille piti asentaa näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivot. Nämä vaatimukset olisi pitänyt täyttää vuoden 2019 loppuun mennessä.

Asetuksessa vaadittiin myös, että niillä jakeluasemilla, joilla viemäri purkaa veden erottimen jälkeen joko sadevesiviemäriin tai maastoon, pitää olla ykkösluokan öljynerotin. Öljynerottimen hälytyksen pitää olla toiminnassa jatkuvasti, 24/7.

– Alun perin asetuksen vaatimus öljynerottimen vaihtamisesta oli se, että erottimen vaihto on tehtävä vasta sitten, kun tehdään olennaisia muutostöitä tai uusi jakeluasema vanhan tilalle. Kun viime vuonna tuli voimaan asetus 314, sen tätä asiaa käsittelevissä teksteissä ei ole muutoksia, mutta siirtymäsäännöksissä todetaan, että seitsemännen pykälän kolmas momentti on toimeenpantava määräaikaan mennessä, eli kakkosluokan erottimet on vaihdettava ykkösluokan erottimiin, mikäli purku ei ole jätevesiviemäriin, toteaa Nieminen. 

– Olisi luullut, että tämä asia olisi tullut valmistelumuistiossa selvemmin esille, mutta se lukee vasta voimaantulo- ja siirtymäsäännösten perusteluissa. Siellä on todettu, että öljynerottimet on vaihdettava 1.8.2023 mennessä. Asetusteksti on käynyt lausunnoilla alan sidosryhmillä. Itsekin olen antanut siitä lausuntoja, mutta tätä siirtymäsäännöksen muutosta en monen muun henkilön tapaan huomannut, Nieminen jatkaa.

Öljynerottimen vaihtaminen maksaa. Nieminen arvioi keskimääräiseksi hinnaksi noin 20 000–25 000 euroa. Suunnittelun osuus on noin tuhat euroa. Itse työ maksaa noin 15 000 euroa, jos kaikki menee hyvin eikä yllätyksiä tule. Siihen päälle tarvikkeet eli öljynerotin, huoltokaivo ja hälytysjärjestelmä yhteensä noin 4 000 euroa sekä laadunvarmistusselvityksen tekeminen 2 000– 3 000 euroa. Mahdollinen lupa-asiointi ja hyväksyttämismenettelyt aiheuttavat myös kustannuksia ja vievät oman aikansa. Lisäksi tulee myynnin menetys niiltä päiviltä, kun työtä tehdään, tai ainakin siltä ajalta, kun asema on ilman erotinta. Öljynerottimen vaihto on 1–2 viikkoa kestävä projekti.

Kakkosluokan erottimet on vaihdettava ykkösluokan erottimiin, mikäli purku ei ole  jätevesiviemäriin.

Pasi Niemien, Sitowise

Kauppiaan ei Niemisen mukaan kannata vain tilata uutta öljynerotinta suunnittelematta toimenpidettä kunnolla. Asiantuntijan käyttäminen suunnittelussa maksaa jonkin verran, mutta sillä varmistetaan, että toimenpiteet mitoitetaan oikein. On tärkeää määritellä kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukainen kapasiteetti eli se, kuinka tehokas öljynerotin tarvitaan. Aina öljynerotinta ei tarvitse edes vaihtaa. Joissakin tapauksissa toinen mahdollisuus on vaihtaa vesien purku sadevesiviemäristä tai avoojasta jätevesiviemäriin. Se voi olla huomattavasti edullisempaa kuin öljynerottimen vaihtaminen.

Toimintasuunnitelma  tehtävä ongelma tilanteiden varalle 

Uutena asiana asetus 314 edellyttää myös toimintasuunnitelman laatimista ongelmatilanteiden varalle. Uudiskohteissa suunnitelma vaaditaan liitettäväksi rekisteröinti-ilmoitukseen pykälässä 3 sekä poikkeuksellisia tilanteita käsittelevässä pykälässä 13. 

Siirtymäsäännöksissä sanotaan, että jo toimivilla asemilla toimintasuunnitelma olisi pitänyt laatia vuoden kuluessa säännöksen voimaantulosta eli jo 18.5.2021 mennessä. Vielä viranomaiset eivät ole alkaneet kysellä toimintasuunnitelmien perään.

– Kehotan kauppiaita olemaan yhteydessä omaan öljy-yhtiöönsä. Yhtiöt ovat tehneet tyyppisuunnitelmia sekä miehitettyjä että automaattiasemia varten, ja kauppiaat voivat hyödyntää niitä tehdessään omia toimintasuunnitelmiaan, Nieminen vinkkaa.

Pitkällä juoksulla vastuullisuus on parempi vaihtoehto. Vastuullinen toiminta ei ole rahallisesti vastuutonta kalliimpaa, ajan mittaan päin vastoin.

Pasi Nieminen, Sitowise

Pasi Nieminen kannustaa laittamaan ympäristöasiat kuntoon mahdollisimman pian. Hänelle vastuullisesti toimiminen on ehdottoman tärkeäasia. Vastuullinen toimija ei voi jäädä kiinni rimanalituksista.

– Vikojen peittely ei vie asioita eteenpäin, vaikka euro on vahva konsultti, jos katsotaan lyhytnäköisesti. Pitkällä juoksulla vastuullisuus on parempi vaihtoehto. Vastuullinen toiminta ei ole rahallisesti vastuutonta kalliimpaa, ajan mittaan päin vastoin. Huoltoasemalla on kiinni omistajakauppiaan elämäntyö, se täytyy pitää kunnossa, Nieminen painottaa.

Jakeluasemat ovat olleet Pasi Niemiselle leivän lähde ja opintojen kohde, mutta myös intohimo. Hän ei pysty ajamaan huoltoaseman ohi pysähtymättä, jos siellä on käynnissä oleva työmaa. Aina on ajettava useamman työmaan kautta katsomassa, kuinka ilmaputket menevät ja miten on päällyste kestänyt.

– Mitä enemmän tekee ja mitä paremmin menestyy, sitä enemmän ala kiinnostaa ja tykkään työstäni. En pysty sadan kilometrin pyörälenkkiä tekemään, ettenkö käy ainakin yhdellä bensa-asemalla, triathlonia harrastava  Nieminen kertoo. 

Pasi Niemisen ohjeet kauppiaille 

Sitowisen johtava erityisasiantuntija Pasi Nieminen kokosi huoltamoyrittäjille yleisohjeita, joita noudattamalla öljyn- ja bensiininerottimen uusimisessa voi säästää paljon rahaa. 

  1. Jos olet vähänkin epävarma, että itse et osaa, valitse hyvä asiantuntija – muutaman satasen konsulttipalkkiolla voit säästää kymmeniä tuhansia euroja.
  2. Selvitä, kartoita, varmista – ole selvillä ja ymmärrä vallitseva tilanne, että varmasti tiedät, miten viemärit kulkevat ja miten vesi kulkee huoltoasemallasi. Erottimen kautta kulkee joskus vesiä, joiden ei pitäisi, ja joskus kaikki öljyiset vedet eivät mene öljynerottimeen, vaikka niiden pitäisi mennä. Kannattaa varmistaa myös muun viemäröinnin toimivuus ja tarkastaa esimerkiksi hiekanerotuskaivot ja näytteenottokaivot. Koska öljynerottimen vaihto vaatii joka tapauksessa myynnin katkoksen, kannattaa tehdä kaikki kerralla kuntoon. Siinäkin hyvä asiantuntija auttaa. Kauppiaan on tärkeää ymmärtää viemäröinnin toimintaperiaate ja mistä vesiä tulee erottimelle. Ei kannata menetellä niin, että kaikki kakkosluokan erottimet vaihdetaan ykkösluokan erottimiksi. Voi olla, että öljynerottimen jälkeen viemäröinti purkaa vedet sadevesiviemäriin, mutta parin metrin päässä on jätevesiviemäri. Silloin ei tarvitse kuin kääntää putket jätevesiviemäriin, eikä öljynerotinta tarvitsekaan vaihtaa. Tällaisten mahdollisuuksien löytäminen edellyttää pätevää suunnittelua.
  3. Suunnittele. Asioiden on oltava paperilla. Ympäristönsuojeluun liittyvä muutostyö vaatii joka tapauksessa dokumentin. Suunnitelma on esitettävä viranomaiselle. Vesilaitokselta on haettava lupa, jos purkuvedet siirretään jätevesiviemäriin. Ympäristöviranomaiselle on esitettävä suunnitelma, jos vanha kakkosluokan öljyn- ja bensiininerotin vaihdetaan ykkösluokan erottimeen ja purkuvedet johdetaan ojaan tai sadevesiviemäriin. Tarvitaan asianmukainen suunnitelma, jonka avulla hoidetaan tarvittavat viranomaisasioinnit ja hyväksyttämismenettelyt, eikä lähdetä tekemään muutostöitä suin päin viranomaiselta kysymättä.
  4. Ohjeet työn tekemiseen: asetuksen 314 mukaan viemäröintiin tehtävät muutokset ja öljynerottimen asentaminen on merkittävä työvaihe, jossa on käytettävä pätevää urakoitsijaa. Öljyalan koodisto edellyttää määrätynlaista pätevyyttä. Asetuksen 15. pykälä vaatii riippumattoman valvojan valvomaan työtä ja tekemään laadunvarmistuksen. Kaikki öljy-yhtiöt ovat sitoutuneet tähän.
  5. Varaudu PIMA (pilaantuneet maa-alueet) -pilaantuneisuusselvitykseen. Jos öljynerotin sijaitsee mittarikentän vieressä ja kaivutyössä tulee vastaan pilaantunutta maata, voi työmaa seisahtua pitkäksi ajaksi. Ennakkoon on hyvä olla tiedossa, mitä tehdään, jos pilaantunutta maata löytyy. Silloin pyydetään ympäristökonsultti paikalle, otetaan maaperänäytteitä ja mietitään, tehdäänkö työ loppuun ja dokumentoidaan samalla, vai vaatiiko asia erillisen käsittelyn ELY:ssä, mikä vie oman aikansa. Näytteenottaja täytyy kutsua paikalle heti, jos maa vähänkin haisee öljyltä.
  6. Varaudu yllätyksiin ja ennaltamäärittelemättömiin riskeihin. Pilaantuneen maan löytymisen lisäksi sellainen voi olla esimerkiksi maaperän huono laatu, jolloin kaivanto ei pysy koossa, vaan se on tuettava. Jos öljynerotin on lähellä täyttöpaikkaa, säiliöaluetta tai jakelualuetta eli mittarikenttää, voi kaivettaessa tulla epämiellyttäviä yllätyksiä. Maan alla olevissa polttonesteputkissa ei saa olla muita kuin hitsattuja liitoksia. 

Juttu on julkaistu alun perin Bensiiniuutisissa 5/2021.

Tutustu palveluihimme!

Pilaantunut maaperä

Maaperässä voi esiintyä haitta-aineita ihmisen toiminnan seurauksena. Jotta maaperä saadaan jälleen turvalliseksi, tarvitaan ammattilaisten tekemiä tutkimuksia.

Ympäristöriskit

Rakentaminen ja muutokset maankäytössä voivat aiheuttaa erilaisia riskejä läheisissä elinympäristöissä. Jotta riskit eivät toteutuisi, tulee ne huomioida osana hanketta.