Sitowisellä hyödynnämme palvelumuotoilua tukemaan päätöksentekoa ja tuottamaan asiakkaillemme lisäarvoa käyttäjäymmärryksen ja ihmislähtöisyyden kautta.
Monimutkaisten palvelujärjestelmien, kuten esimerkiksi rakennetun ympäristön digitalisaation, suunnittelussa tarvitaan kuitenkin uudenlaisia lähestymistapoja. Systeemiajattelu tarjoaa keinoja ymmärtää, miten yksittäiset päätökset, osapuolet ja muutokset vaikuttavat koko ekosysteemiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miksi juuri nyt on tärkeää yhdistää systeemiajattelu palvelumuotoiluun?
Systeemiajattelu auttaa luomaan kokonaiskuvan ja tekemään parempia päätöksiä monimutkaisessa toimintaympäristössä.
Systeemiajattelussa tarkastellaan kokonaisuuksia: huomioidaan niiden osat, suhteet ja vuorovaikutukset, sekä nähdään näkyvän pinnan alla olevat piilevät tekijät ja syy-seuraussuhteet. Kun kohteena on esimerkiksi kuntien rakennettu ympäristö ja sen digitalisaatio, yksittäiset valinnat kytkeytyvät sekä lainsäädäntöön, prosesseihin että laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Systeemiajattelu auttaa luomaan kokonaiskuvan ja tekemään parempia päätöksiä monimutkaisessa toimintaympäristössä.
Palvelumuotoilu kehittää käyttäjälähtöisiä ja toimivia ratkaisuja, mutta pelkän asiakasnäkökulman huomioiminen ei riitä, kun haasteena ovat laajat ja monimutkaiset järjestelmät. Liian kapea fokus voi johtaa siihen, että palvelu optimoidaan vain pienelle osalle kokonaisuudesta, jättäen huomiotta laajempia vaikutuksia. Systeemiajattelu puolestaan laajentaa näkökulmaa niin rakenteellisiin, kulttuurisiin kuin strategisiin tasoihin.
Monimutkaisten palvelujärjestelmien kehittäminen vaatii konkreettisia työmenetelmiä, joiden avulla on mahdollista tehdä näkyväksi sekä järjestelmien rakenteet että niiden piilevät haasteet ja mahdollisuudet. Tästä esimerkkinä kaksi keskeistä menetelmää, gigamapping ja ZIP-analyysi, joita hyödynnettiin Ryhti-hankkeen case-työssä: miten ne tukevat systeemisen ajattelun ja palvelumuotoilun yhdistämistä sekä strategista kehittämistä.
Gigamappingin ja ZIP-analyysin avulla voidaan tehdä näkyväksi laajojen järjestelmien rakenteet, tunnistaa pullonkaulat ja edistää yhteistä ymmärrystä sekä konkreettisen kehittämisen mahdollisuuksia. Näiden työkalujen käyttö palvelumuotoilussa auttaa siirtymään pelkästä käyttäjälähtöisestä kehittämisestä johtavaan ja systeemiseen suunnitteluun, joka mahdollistaa kestävien ratkaisujen rakentamisen digitalisoituvassa rakennetussa ympäristössä.
Systeeminen palvelumuotoilu yhdistää näitä näkökulmia. Kun hyödynnämme työssämme systeemisen palvelumuotoilun työkaluja, esimerkiksi gigamappingia ja ZIP-analyysiä, suunnittelun tukena, monimutkaiset ongelmat saadaan jäsenneltyä ymmärrettäviksi, ja eri toimijoiden näkemykset saadaan paremmin esiin. Tämä mahdollistaa asiakkaillemme sekä parempien palvelujen kehittämisen että kestävän muutoksen ohjauksen laajoissa toimintaympäristöissä.
Ryhti on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä järjestelmä ja tietopalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimista paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa. Järjestelmä kokoaa yhteen ajantasaista paikkatietoa ja taustatietoja, tarjoaa visuaalisia karttanäkymiä sekä teknisiä rajapintoja (API) tiedon hakemiseen ja integrointiin muihin järjestelmiin. Ryhdin aineistot ja työkalut tukevat mm. maankäytön suunnittelua, ympäristövaikutusten arviointia ja riskien tunnistamista.
Ryhti-työpajassa osallistujat rakensivat yhdessä gigamapin digitaalisesta rakennetusta ympäristöstä ja sen kehitystarpeista. Prosessi tuki ns. hyppivää keskustelua (jumping conversations): osallistujat pystyivät joustavasti siirtymään eritasoisten haasteiden ja mahdollisuuksien välillä. Näin syntyi kokonaisvaltainen käsitys järjestelmän rakenteista, pullonkauloista ja kriittisistä kehityskohdista. Gigamapping auttoi asiantuntijoita löytämään yhteisen kielen ja näkemään sekä näkyvissä olevat että piilevät ongelmat ja riippuvuudet.
Gigamappingin yhteydessä hyödynnetty ZIP-analyysi toi työpajan tuotokset konkreettisiksi kehitysaskeliksi: osallistujat tunnistivat teemoja, jotka vaativat syventävää tarkastelua (Z), kaipaavat innovaatioita (I) tai joihin liittyy ratkottavia ongelmia (P). Tulokset digitoitiin ja niiden tärkeyttä äänestettiin, jolloin muodostui priorisoitu tiekartta seuraaville kehitysaskeleille. Tämä mahdollisti järjestelmällisen etenemisen ja loi läpinäkyvyyttä sekä osallisuuden kokemusta.
Työpajan osallistujapalautteen mukaan tärkeimpiä oppeja olivat:
Kehityskohteina tuotiin esiin mm. selkeämpien vastuiden ja mittareiden määrittelyn tarve, työpajasarjan toteuttaminen yksittäisen työpajan sijaan sekä tiivistettyjen yhteenvedon laatiminen myös niille organisaation jäsenille, jotka eivät olleet mukana työpajassa. Pidemmälle menevän muutoksen varmistamiseksi painotettiin vastuunjakoa sekä jatkoseurantaa.
Systeeminen palvelumuotoilu, gigamapping ja ZIP-analyysi tukivat uudenlaista, tavoitteellista yhteistyötä ja toimintakulttuuria digitaalisessa rakentamisessa. Yhdistämällä systeemiajattelu ja palvelumuotoilu, organisaatiot kykenevät tunnistamaan paitsi näkyvät, myös piilevät ja monitahoiset haasteet – sekä etenemään kohti vaikuttavaa ja kestävää kehitystä.
Käytännön suosituksia tulevaisuuteen:
Näiden oppien ja työkalujen avulla organisaatiot voivat viedä digitaalisia muutoshankkeita eteenpäin kokonaisvaltaisemmin ja vaikuttavammin, huomioiden niin yksittäiset kuin systeemiset näkökulmat.
Sari Kotaniemi, Palvelumuotoilija, väitöskirjatutkija
Sitowise Oyj, Digitaaliset ratkaisut / Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta
