Mitä päästölaskennasta pitäisi tietää juuri nyt?
Kesäkuun webinaarissa tarkastelimme päästölaskennan muutosta kolmesta näkökulmasta. Carbon+Alt+Deleten Eerik De Ory Leiponen käsitteli päästölaskennan digitalisointia ja prosessien kehittämistä, Veikkauksen Seija Jaakkola ja Susanna Saikkonen esittelivät kokemuksiaan Scope 3 -päästöjen kehittämisestä toimittajayhteistyön avulla, ja Sitowisen Petra Sahramaa kokosi yhteen päästölaskennan ajankohtaisimmat kysymykset ja kehityssuunnat.
Webinaarin ensimmäisessä puheenvuorossa Carbon Alt+Deleten Eerik De Ory Leiponen tarkasteli sitä, miten päästölaskennasta voidaan rakentaa jatkuva toimintamalli yksittäisten raportointiprojektien sijaan.
Monessa organisaatiossa päästölaskenta perustuu edelleen Excel-tiedostoihin ja vuosittaisiin datankeruukierroksiin. Tämä toimii hyvin laskentatyön alkuvaiheessa, mutta vaatimusten kasvaessa toimintatavan rajoitteet tulevat nopeasti vastaan. Tiedot sijaitsevat eri järjestelmissä, päivitykset tehdään manuaalisesti ja laskentaprosessista voi muodostua raskas ylläpitää.
De Ory Leiponen korosti, että suurimmat haasteet eivät useinkaan liity itse laskentaan, vaan datan hallintaan, prosessien jatkuvuuteen ja siihen, kuinka laskennasta saadaan päätöksentekoa tukeva työkalu.
Keskeinen viesti oli, että päästölaskennan tulisi olla jatkuva prosessi. Datan keruu, hiilijalanjäljen laskenta, raportointi, auditointi ja tavoitteiden seuranta muodostavat kokonaisuuden, jonka tulisi toimia mahdollisimman saumattomasti.
Puheenvuorossa painotettiin myös sitä, että datan arvo syntyy vasta silloin, kun sen avulla voidaan tunnistaa merkittävimmät päästölähteet, arvioida toimenpiteiden vaikutuksia ja tukea päätöksentekoa.
Veikkauksen kokemuksia Scope 3 -päästöjen kehittämisestä
Toisessa puheenvuorossa Veikkauksen Seija Jaakkola ja Susanna Saikkonen esittelivät käytännön esimerkin siitä, miten yritys voi kehittää arvoketjunsa päästötiedon laatua järjestelmällisesti.
Veikkaus on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat haasteet liittyvät Scope 3 -päästöihin eli arvoketjussa syntyviin epäsuoriin päästöihin.
Jaakkolan ja Saikkosen mukaan keskeinen kysymys on, kuinka kustannusperusteisesta laskennasta voidaan siirtyä vaiheittain kohti tarkempaa, ensisijaiseen päästötietoon perustuvaa laskentaa.
Veikkauksen tapauksessa jopa 88 prosenttia Scope 3 -laskennasta perustui kustannusperusteiseen dataan. Tämä vaikeuttaa todellisten päästövähennysten seurantaa, sillä laskenta reagoi usein enemmän hankintojen hintaan kuin niiden ilmastovaikutuksiin.
Ratkaisuksi Veikkaus käynnisti toimittajakyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa toimittajien valmiuksia tuottaa tarkempaa päästötietoa. Kysely lähetettiin 137 kumppaniyritykselle, ja vastauksia saatiin 72. Samalla avattiin keskustelua päästödatan merkityksestä koko toimittajaverkostossa.
Tulokset osoittivat, että valmiudet ovat kehittyneet nopeasti. Noin kolme neljäsosaa vastaajista oli jo tehnyt jonkinlaista päästölaskentaa, mutta tuote- ja palvelukohtaiset päästökertoimet ovat monissa yrityksissä edelleen kehitysvaiheessa.
Veikkaus esitteli myös konkreettisia esimerkkejä ensisijaisen päästötiedon hyödyistä. Elinkaariarviointi auttoi tunnistamaan keinoja, joilla uuden peliautomaattimallin hiilijalanjälkeä saatiin merkittävästi pienennettyä.
Puheenvuoro osoitti, että tarkempi data ei palvele vain raportointia. Se mahdollistaa myös paremmat hankintapäätökset, tehokkaamman tuotekehityksen ja aidon päästövähennysten seurannan.
Päästölaskennan ajankohtaiset haasteet juuri nyt
Webinaarin päätti Sitowisen Petra Sahramaa, joka tarkasteli päästölaskennan tämänhetkisiä haasteita erityisesti datan laadun, laskentamenetelmien ja aikataulujen näkökulmasta.
Yksi keskeisimmistä teemoista oli kustannusperusteisen laskennan asema, jota jo Veikkauksenkin puheenvuorossa käsiteltiin. Menetelmä on edelleen monelle organisaatiolle tärkeä lähtökohta, koska talousdata on helposti saatavilla ja mahdollistaa Scope 3 -laskennan käynnistämisen nopeasti.
Haasteena on kuitenkin se, että kustannusperusteinen laskenta ei aina tunnista todellisia päästövähennyksiä. Vähäpäästöisempään ratkaisuun siirtyminen ei välttämättä näy tuloksissa, kun taas hintojen muutokset voivat vaikuttaa laskennallisiin päästöihin merkittävästi.
Sahramaa korosti, että päästötyön kehittyessä organisaatioiden kannattaa hyödyntää yhä enemmän toimittajilta saatavaa ensisijaista päästötietoa.
Toinen tärkeä näkökulma liittyy datan laatuun. Sama kohde voi tuottaa erilaisia tuloksia riippuen käytetyistä päästökertoimista, rajauksista ja puuttuvan datan korvaamiseen liittyvistä oletuksista. Siksi laskennan läpinäkyvyys on vähintään yhtä tärkeää kuin lopullinen päästöluku.
Kolmas ajankohtainen teema liittyy aikatauluihin. Monet organisaatiot tarvitsevat tuloksia heti alkuvuodesta, mutta tarvittava data valmistuu eri aikaan eri toimijoilla. Tämän vuoksi laskennassa joudutaan usein hyödyntämään arvioita, ennakkotietoja tai edellisen vuoden dataa. Kyse on koko arvoketjun yhteisestä haasteesta, ei yksittäisen yrityksen ongelmasta.
Yhteenveto
Webinaarin puheenvuoroja yhdisti yksi selkeä viesti: päästölaskenta kehittyy nopeasti kohti tarkempaa, läpinäkyvämpää ja päätöksentekoa paremmin tukevaa toimintaa.
Kustannusperusteinen laskenta toimii edelleen tärkeänä lähtökohtana, mutta todellisten päästövähennysten seuraaminen edellyttää yhä useammin ensisijaista päästötietoa, tarkempia laskentamenetelmiä ja toimivaa yhteistyötä koko arvoketjussa.
Samalla päästölaskennan on muututtava yksittäisestä raportointiharjoituksesta osaksi organisaation jatkuvaa toimintaa. Kun prosessit, data ja vastuut ovat kunnossa, laskenta ei ainoastaan täytä raportointivaatimuksia, vaan auttaa tunnistamaan tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseen.
