Selvitykset ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa, millä hallitus tähtää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Kolme tuoretta selvitystä tarjoaa uutta tietoa päästöjen vähennyskeinoista. Selvitykset ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa, millä hallitus tähtää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Selvitykset on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla.
Selvitysten mukaan etätyö voisi vuositasolla vähentää enintään noin 0,125 megatonnia, liikenteen palvelut noin 0,080 megatonnia ja yhdistetyt kuljetukset 0,018–0,030 megatonnia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2030. Eri selvityksissä saadut tulokset ovat osin päällekkäisiä eli etätyön ja liikenteen palveluistumisen yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali ei välttämättä ole selvitysten tulosten summa. Lue lisää selvityksistä liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla.
Toukokuussa 2021 valmistuneessa fossiilittoman liikenteen tiekartassa arvioitiin, että aiemmin päätettyjen toimenpiteiden lisäksi tavoitellaan 1,65 megatonnin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tiekarttaan on koottu toimet tavoitteen toteuttamiseksi. Tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy erilaisia tukia ja kannustimia, toiseen vaiheeseen puolestaan muun muassa etätyö ja liikenteen palvelut, joiden potentiaalia selvityksissä on arvioitu.
Yksi kolmesta selvityksestä käsitteli yhdistettyjen kuljetusten merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentäjinä. Selvityksessä on kyse kuljetuksista, joissa ajoneuvoyhdistelmä vetoautoineen, puoliperävaunu ilman vetoautoa tai kontti kuljetetaan junanvaunussa yhdistettyjen kuljetusten terminaalista toiseen. Selvityksen mukaan yhdistetyt kuljetukset voisivat vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 0,018–0,030 megatonnia vuonna 2030. Arvio on tehty tilastojen pohjalta kuudella yhteysvälillä: Helsinki–Oulu, Helsinki–Kuopio, Turku–Oulu, Turku–Kuopio, Tampere–Oulu ja Tampere–Kuopio. Eniten potentiaalia vähentää päästöjä on Helsinki–Oulu -välillä.
Siirtymä yhdistettyihin kuljetuksiin edellyttää investointeja rataverkkoon, terminaaleihin ja kotimaan liikenteessä uuteen vaunukalustoon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä yhdistettyjen kuljetusten suorittamiseen soveltuvaa terminaalia. Lisäksi tarvittaisiin operaattori, joka tuottaisi palvelun liiketaloudellisesti kestävästi. Nykyisen verotuen lisäksi yhdistettyjä kuljetuksia voitaisiin tukea ympäristöperusteisilla verohelpotuksilla.
Suomessa ei vuoden 2014 jälkeen ole tehty yhdistettyjä juna-kuorma-autokuljetuksia, koska se ei ole ollut kannattavaa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Virossa yhdistettyjen kuljetusten määrä on kasvussa.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen yhdistetyistä kuljetuksista toteutti Sitowise. Ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston asiantuntijoita.
Kun liikenteen EU-tason toimien sekä fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheiden eteneminen on tiedossa viimeistään syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.
Selvitys uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen mahdollisesta nostamisesta julkaistaan syksyllä 2021.
Lue lisää selvityksistä liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla.