Sitowisen Osaamisen visio tiivistää kehitysyhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän kesken. Kevään tapahtumassa aiheena oli älykkäiden kaupunkien rakentajat.
Osaamisen visio -foorumi kokoontui 20.4. Kuopiossa pohtimaan, minkälaista osaamista tarvitsemme älykkäiden kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Savonian ammattikorkeakoulun kanssa.
- Kuopiossa Savonian AMK on meille keskeinen kumppani. Olemme saaneet rekryttyä osaavaa porukkaa täältä, sanoo tapahtuman avauspuheen pitänyt Sitowisen aluejohtaja Petri Launonen.
Osaamisen vision teemana oli tällä kertaa älykkäiden kaupunkien rakentajat. Älykkäiden kaupunkien kehittäminen vauhdittaa omalta osaltaan koko rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Kehitys luo suuntaviivoja koko toimintaympäristön tulevaisuudelle sekä toiminnan muutoksen että infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta.
Rakennettu ympäristö on merkityksellinen meille kaikille, elämme siinä ja yhteiskunta pyörii sen avulla. Siihen liittyy huomattava osa eri toimijoita. Ja kaikki nämä eri tahot tarvitsevat tietoa.
Juhana Rautiainen, Ympäristöministeriö
Katso tallenne tai jatka lukemista sen alta!
Suomen rakennetussa ympäristössä elinvoimaisen perustan kaikelle fiksulle, kestävälle ja digitaaliseen osaamiseen perustuvalle kaupunkien kehittämiselle luovat Ryhti-hanke ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, lempinimeltään Ryhti.
- Rakennettu ympäristö on merkityksellinen meille kaikille, elämme siinä ja yhteiskunta pyörii sen avulla. Siihen liittyy huomattava osa eri toimijoita, kuten omistajat, asukkaat, yritykset, tutkijat ja päätöksentekijät. Ja kaikki nämä eri tahot tarvitsevat tietoa, kertoo ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen.
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on käynnissä muutos, jossa alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot tuodaan entistä helpommin saataville ja yhtenäiseen muotoon. Ryhti-hankkeen tehtävänä on mahdollistaa tämä muutos valtakunnallisesti. Tiedon avulla pystytään tekemään parempia, terveempiä ja ilmastoystävällisempiä ympäristöjä. Tarvetta tälle muutokselle ajavat mm. turvallisuus, omaisuuden hallinta ja kiertotalous.
- Tämän vuoden alussa hyväksyttiin lainsäädäntömuutokset, jotka edellyttävät jatkossa alueidenkäytönsuunnittelussa ja rakentamisluvituksessa digitalisaation. Näihin liittyy määräaika, jonka puitteissa siirrytään sähköiseen toimintatapaan, Rautiainen sanoo.
Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyön kautta on pystytty määrittelemään alan toimijoiden kanssa yhteiset toimintatavat ja muodot, joissa tieto tallennetaan ja siirretään, jotta tuotettu tieto olisi laajemmin hyödynnettävissä eri prosesseissa ja organisaatioissa.
- Ajatus on, että kansalaiset saa yhdellä klikkauksella selville, mitä aluetta koskee mikäkin rakentamisluvituksen tiedot. Tästä syystä myös kaavatiedot viedään järjestelmään, jotta saadaan kerralla selville, mitä saa rakentaa minnekin ja mitä on jo rakennettu. Tämä nopeuttaisi ja tehostaisi sijoittamis- ja investointipäätöksiä eri tiloille ja tonteille.
Ryhti-järjestelmä avautuu vaiheittain vuosien 2023–2024 aikana ja vuoteen 2029 mennessä kunnat ja maakuntien liitot ovat uudistaneet toimintansa. Alan digivision mukaan Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.
Rakennetun ympäristön digitaalisuus on kerännyt hyvää vauhtia ja momentumia jo pidemmän aikaa. Suunnittelussa ja rakentamisessa digitalisaatio etenee hyvää vauhtia huolimatta alan hitaasta kehityshistoriasta ja monimutkaisuudesta.
- Meihin ei aina viitata edistyksellisempänä toimialana, mutta selvää on se, että vaikutamme ihmisten arkeen valtavasti, sanoo Sitowisen innovaatiojohtaja Sami Lankiniemi.
Toimialat lähentyvät koko ajan toisiaan digitalisaatiossa. Tulevaisuudessa tärkeintä on yhdistää nämä kehityskulut tukeman aiempaa tiiviimmin tukemaan toisiaan ja palvelemaan samaa päämäärää - eli kokonaisvaltaisesti kestäviä kaupunkiympäristöjä.
- Meillä löytyy valtava määrä eri alan osaajia, mutta ulkoapäin katsottuna saatamme näyttää samasta puusta veistetyltä, erilaisista taustoista riippumatta. Tulevaisuudessa tarvitsemme osaamista laajalti ja, kun digitalisaatio etenee, tarvitsemme myös ulkomailta tulevaa osaamista, Lankiniemi toteaa.
Minkälaista osaamista tarvitaan tulevina vuosina? Miten koulutus voi vastata tarpeeseen? Sitowise kutsuu Suomen korkeakoulut koolle keskustelemaan aiheesta.