Etenkin kaupunkien keskustoissa ja vesistöjen äärellä elinolosuhteet voivat muuttua tukaliksi, ellei ilmastonmuutoksen vaikutuksia huomioida kaupunkisuunnittelussa.
Ilmastonmuutos nostaa maapallon keskilämpötilaa, mutta sen ennakoidaan pidentävän myös kesäaikaisia hellejaksoja ja lisäävän vesisateita sekä voimakkaita tuulia. Etenkin kaupunkien keskustoissa ja vesistöjen äärellä elinolosuhteet voivat muuttua tukaliksi, ellei ilmastonmuutoksen vaikutuksia huomioida kaupunkisuunnittelussa.
-Pienilmasto- ja lämpöviihtyvyysmallinnuksen avulla voidaan rakennusmassat ja virkistysalueet sijoitella esimerkiksi lämpösäteilyn ja tuulisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, sekä lisätä näin ollen asukkaiden viihtyvyyttä muuttuvissa olosuhteissa, sanoo arkkitehti ja Sitowisen vanhempi ympäristöasiantuntija Eero Puurunen.
-Uskon, että pienilmasto- ja lämpöviihtyvyysmallinnus osana tiivistyvän kaupunkirakenteen sekä uusien kaava-alueiden suunnittelua tulee lisääntymään, toteaa Eero.
Kaupunkien keskustoissa ilmastonmuutoksen vaikutukset korostuvat täydennysrakentamisen myötä. Tiivistyvän kaupunkirakenteen vuoksi luonnon oma viilennyskoneisto, kaupunkipuistot ja muut viheralueet, heikkenee, eikä tuulikaan pääse poistamaan rakennusten luovuttamaa lämpösäteilyä kuten ennen. Syntyy niin sanottu lämpösaarekeilmiö, jota kaiken aikaa yleistyvien ilmalämpöpumppujen ulos puhaltama lämmin ilma vielä korostaa.
Kaupunkikeskustat voivat muuttua kuumiksi lämpösaarekkeiksi. Siksi jatkossa pitää suunnittelussa kiinnittää huomiota myös viilentäviin varjopaikkoihin ja lähivirkistäytymismahdollisuuksiin.
Eero Puurunen, Sitowise
-Suomenkin olosuhteissa kaupunkikeskustat voivat muuttua kuumiksi saarekkeiksi. Meillä on perinteisesti osattu varmistaa auringonvalon pääsy pihoille ja koteihin, mutta jatkossa pitää suunnittelussa kiinnittää huomiota myös viilentäviin varjopaikkoihin ja lähivirkistäytymismahdollisuuksiin, Eero sanoo.
-Ratkaisuja on onneksi jo olemassa: esimerkiksi viherkatot ja luonnonmukaiset hulevesijärjestelyt auttavat turvaamaan miellyttävän ja terveellisen pienilmaston myös tulevaisuudessa, hän jatkaa.
Sitowisen asiantuntijat tuottavat kunnille ja rakennuttajille erilaisiin simulaatiomenetelmiin pohjautuvia pienilmasto-, tuulisuus- ja lämpöviihtyvyysmallinnuksia. Esimerkiksi Lahden kaupunki tilasi Sitowiseltä tuulisuus- ja pienilmastoselvityksen Ranta-Kartanon alueen kaavoituksen tueksi.
-Selvitys otettiin osaksi Vesijärven ympäristöön sijoittuvan puistoalueen suunnittelua, ja esimerkiksi oleskelu- ja istuinryhmien sekä pergoloiden sijoittelua ohjattiin tekemiemme analyysien pohjalta. Kaupungin palautteen mukaan selvitys auttoi osaltaan perustelemaan kaavatyön aikana tehtyjä päätöksiä niitä kritisoineille, Eero kertoo.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii useiden ilmiöiden yhteisvaikutuksen huomioimista. Auringon lämpösäteilyn, tuulisuuden ja vesisateiden lisäksi tulee tarkastella myös rakentamisen ja kaupunkirakenteen uusia suuntauksia.
Keskeisintä on mielestäni kaupunkivihreästä huolehtiminen – puistoilla ja puustolla kun on valtava hyvää tekevä vaikutus.
Eero Puurunen, Sitowise
-Pienilmastoon liittyvien mallinnusten avulla voimme arvioida, miten kaupunkialueet tulee suunnitella ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyessä. Keskeisintä on mielestäni kaupunkivihreästä huolehtiminen – puistoilla ja puustolla kun on valtava hyvää tekevä vaikutus. Ne viilentävät ilmaa ja tarjoavat varjoa kesähelteillä, kutsuvat virkistäytymään, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja luovat visuaalista kauneutta vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Ne ovat siis merkittävä ja monipuolinen hyvinvointitekijä meille kaikille, Eero toteaa.
