Osaamisen visio keskittyy alamme tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä siihen, miten yritykset ja oppilaitokset voivat tehdä entistä parempaa yhteistyötä. Historian ensimmäinen Osaamisen visio –tapaaminen järjestettiin etäyhteyksin 12.10.2021. Tähän tulevaisuudessa vuosittain järjestettävään tilaisuuteen osallistui kymmeniä henkilöitä lukuisista suomalaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. 

Tilaisuuden avasi Sitowisen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Minttu Vilander, joka korosti yhteisen tekemisen merkitystä. – Me haluamme, että nuorilla tekijöillä on mahdollisuus kiinnostaviin urapolkuihin ja toimimme vahvana siteenä opiskelun ja työelämän välillä. Tulevaisuuden haasteet vaativat yhteistä tekemistä ratketakseen, Vilander täsmensi. 

Yhteistyössä osaamisvajetta torjumaan 

Oman näkemyksensä ja keynote-puheenvuoron aiheeseen toi Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen, joka piirsi tarkkaa kuvaa tulevaisuuden osaamistarpeista tekoälyn avulla. Pöntysen työryhmä on viimeistellyt juuri Osaajatarveselvityksen, jossa on kartoitettu paljonko ja mitä osaamista alamme tulevaisuudessa tarvitsee. 

Työvoimatarve on valtava haaste. Juuri näin, yhdessä asiaan tarttumalla, haasteeseen voidaan löytää ratkaisuja.

Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus ry

Selvityksen mukaan seuraavan kymmenen vuoden työvoimatarve on valtava haaste suomalaiselle yhteiskunnalle eikä tarpeeseen vastaamaan valmistu riittävästi osaajia.  

– Pelkkä tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä ratkaisuksi. Ratkaistavia haasteita ovat myös koulutuksen läpäisy, alan vetovoima, muuntokoulutus sekä työhön johtava maahanmuutto, Pöntynen kuvailee kehityskohteita. – Juuri tällaisella yhteisellä asiaan tarttumisella, kuten me juuri nyt tässä tapaamisessa teemme, näihin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja.  

Leenan ajatuksia käytännön työssä pohtivat panelistit Kalle Vaismaa (Tampereen yliopisto), Maria Lindbom (Turku AMK), Jarkko Heinonen (SAMK) ja Petri Rainio (Sitowise). Keskustelua moderoi tapahtumakokonaisuutta rakentanut Sitowisen Kalle Nieminen. 

Monimuotokoulutukseen panostamisella voimme saada jo työelämässä olevien henkilöiden osaamista kehitettyä.

Jarkko Heinonen, Satakunnan ammattikorkeakoulu

– Ikäluokkien pieneneminen heijastuu jo nyt ammattikorkeakouluun. Monimuotokoulutuksiin panostaminen on tärkeää, jotta saamme jo työelämässä olevia henkilöitä uuden osaamisen pariin, muistuttaa rakennetun ympäristön opetuspäällikön tehtäviin pian siirtyvä Jarkko Heinonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta. 

Maria Lindbom, asiakkuusvastaava Turun ammattikorkeakoulusta korosti, että yritysten tulee huomioida ja ennen kaikkea resursoida työntekijöilleen mahdollisuus osaamisen kehittämiseen vaikkapa monimuotokoulutusten keinoin. 

Yritysten tulee resursoida työntekijöilleen mahdollisuus osaamisen kehittämiseen.

Maria Lindbom, Turku AMK

Pehmeät arvot ja yhteistyötaidot nousevat yhä tärkeämmiksi

Panelistien keskustelu keskittyi pehmeisiin arvoihin ja taitoon olla ja tehdä ihmisten kanssa.  

Kalle Vaismaa nosti esiin yhteistyötaidot, joiden merkitys tulee hänen nähdäkseen korostumaan. Yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän koko elinkaaren ja sektorien läpi. Alalla on tulevaisuudessa entistä enemmän rakennusalan asiantuntijoiden lisäksi muun muassa tiedonhallinnan ja datan asiantuntijoita, joten yhteistyö eri tekniikkalajien asiantuntijoiden välillä on myös tärkeää. Yhteistyön ja kuuntelemisen tärkeys ja niiden kautta vaikuttaminen on entistä tärkeämpää.

Yhteistyötaidot ovat tärkeitä, kun rakentamisen, tiedonhallinnan, datan ja monen muun alan asiantuntijat tekevät töitä yhdessä tekniikkalajirajat ylittäen.

Kalle Vaismaa, Tampreen Yliopisto

– Kuuntelun taito ja sen hyödyntäminen on tärkeää ja oleellista projektityössä. Suunnittelu ei voi osua maaliin, jos asiakkaan tarvetta ei selvitetä tai ymmärretä, huomauttaa Sitowisen aluejohtaja Petri Rainio suunnittelutyön arjesta. 

Projektityö yrityselämässä olisikin panelistien mielestä parasta mahdollista kokemusta opiskelijoille. Aidoissa tilanteissa ja ympäristöissä osaaminen asettuu arkisiin uomiinsa ja kehittää projektitaitoja. Vaatii rohkeutta ja panostusta yrityksiltä, jotta löydetään keinoja ottaa opiskelijat mukaan alan arkeen opintojen karttuessa. Perinteistä työharjoitteluakin tarvitaan, mutta se ei välttämättä riitä. 

Vaismaa korostikin projektihallinnan ja tuotannonsuunnittelun osaamisen parantamista. Koska kaikkea ei ole mahdollista saada perustutkintoon, on entistäkin tärkeämpää, jotta yritykset kehittävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työntekijöilleen. - Esimerkiksi yliopiston opintojaksoja on mahdollista suorittaa, vaikka olisi jo työelämässä, Vaismaa toteaa.

Osaaminen kehittyy myös Sitowisessä 

Sitowisen HRD-päällikkö Kirsikka Sarkeala pitää käsissään sitowiseläisten osaamisen kehittämisen lankoja. Hän korostaa osaamiskentän laajentamisen mahdollisuuksia perinteisen johtamisuran rinnalla. Sarkeala puhuukin mieluummin kasvupolusta kuin urapolusta. 

–  Jatkuvan oppimisen huomioiminen kasvupolkujen rakentamisessa palveluiden, osaamisalueiden ja liiketoimintojen välillä on tärkeää. Urapolun ei pidä olla vain vertikaalinen tie esihenkilöksi ja johtajaksi, kuvailee Sarkeala. – Tätä me tuemme yksilöllisen kasvun tukimallilla. 

Sarkeala esitteli myös Sitowisen NextGen-harjoittelijaohjelman. Harjoittelijaohjelma tarjoaa opiskelijoille paikan projektitiimeissä ja asiakastapaamisissa. – NextGen saa vuosittain erinomaista palautetta opiskelijoilta ja suurin osa heistä jääkin meille töihin harjoittelun päätyttyä.