Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi puhui monitieteellisestä yhteistyöstä ja luontokadon pysäyttämisestä.
Vuoden 2023 The Smart City Talks -päätapahtumassa 9.11.2023 aiheena oli radikaali luovuus ja innovaatiot kaupungeissa. Keskustelusohvalle istahti muun muassa biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistolta.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sen vaikutuksiin sopeutuminen, luontokadon kääntäminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen vaativat epätavanomaista ajattelua. Biologit voivat uudistaa kiinteistökehitystä, ohjelmistokehittäjät ja taidemaalarit tai sosiologit taas kaupunkien peruspalveluja tai julkisia hankintoja.
- Tutkimuksissa ja tieteessä kaikki luovuus pelaa merkittävää roolia. Pitää löytää uusia ja mielenkiintoisia aiheita, mitä tutkia ja löytää myös luovalla tavalla niille rahoituksia. Vaikka olen koulutukseltani biologi ja eläintutkija, niin olen aika paljon lähtenyt murtautumaan siitä pois ja lähtenyt siirtämään biodiversiteettitutkimusta monitieteiseen suuntaan, ajatuksena ettei biodiversiteetti ole vain biologiaa. Luovuus tiedemaailmassa näkyy myös siinä, ettei tätä tehdä yksin, vaan ympärillä on paljon ihmisiä ja se auttaa myös omassa työssäni ja tutkimusten ja uusien tutkimusalojen kehittämisessä, Sääksjärvi kertoo.
Sääksjärvi työskentelee Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professorina sekä Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtajana. Hän johtaa lisäksi tällä hetkellä kahta biodiversiteettiin liittyvää laajaa tutkimuskonsortiota ja on saanut useita merkittäviä tunnustuksia työstään biodiversiteettitutkimuksen parissa.
- Meillä on kaksi laajaa, kymmeniä tutkijoita kattavaa tutkimuskonsortiota. Nämä lähtevät siitä ajatuksesta, että törmäytetään voimakkaasti yhteen luonnontieteilijöitä ja ihmistieteilijöitä ja otetaan mukaan paljon sidosryhmiä ja mietitään yhdessä millä tavalla biodiversiteettiä voidaan suojella tulevaisuudessa ja millä tavalla voidaan rakentaa semmoista maailmaa, joka on sekä ihmisen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi.
Luontokadossa ja luontokadon pysäyttämisessä ei todellakaan puhuta pelkästään vain biologisista asioista, vaan siinä puhutaan myös meidän oman lajimme hyvinvoinnista.
Ilari E. Sääksjärvi, Turun yliopisto
Eri taustoista tulevat tieteilijät tekevät yhteistyötä ja perinteisiä biodiversiteettitutkijoita on mukana vain muutama, ja muut mukana olevat tutkijat edustavat muita tieteenaloja.
- Semmoinen lähtösykäys kaikelle tälle kehitystyölle on ollut yhteistyö biodiversiteettiyksikön ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun välillä. Yhdessä lähdettiin miettimään muutamien hyvien tutkijoiden kanssa sitä, millä tavalla biodiversiteetti-ihmiset ja kauppatieteilijät voi paremmin lähteä ratkomaan ongelmia, Sääksjärvi kertoo.
Ilmastonmuutos on monelle jo varmasti selvää ja tuttu termi, mutta luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti ovat nousseet uusina teemoina.
- Nämä ovat tärkeitä, sillä maapallolla elämä ylläpitää elämää, eli jos biodiversiteettiä hävitetään ja luonnon monimuotoisuutta köyhdytetään, niin se heijastuu meidän ja ympäröivän luonnon hyvinvointiin. Luontokadossa ja luontokadon pysäyttämisessä ei todellakaan puhuta pelkästään vain biologisista asioista, vaan siinä puhutaan myös meidän oman lajimme hyvinvoinnista, taloudesta, terveydestä, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Nämä kaikki linkittyvät luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen hyvin voimakkaalla tavalla, Sääksjärvi kertoo.
- Tämä näkyy maailmalla siinä, että aihe on isosti noussut esille. Ja jos ajatellaan viimeistä 2–3 vuotta, ilmastokriisi ja biodiversiteetin köyhtyminen ovat kaksi merkittävää ihmiskuntaa uhkaavaa haastetta, mitkä kohtaavat meidän seuraavan kymmenen vuoden aikana.
- Olen onnellinen, että Suomessakin on herätty siihen, että ilmastokriisin rinnalla puhutaan luontokriisistä ja meidän pitää koko ajan muistaa, että ratkaisujen pitäisi olla sellaisia, että ne pelaavat molempiin suuntiin. Muuten me pahimmassa tapauksessa jatketaan haastetta tulevaisuuteen, Sääksjärvi sanoo.
Tutkijana joudun sanomaan, että olen huolestunut siitä, että tällä hetkellä näyttä ainakin siltä, että valtio ei tule meillä luontokatoa pysäyttämään vuoteen 2030 mennessä nykyisillä toimenpiteillä.
Ilari E. Sääksjärvi, Turun yliopisto
Luontokadon pysäyttäminen on meidän kaikkien tehtävä ja voimme kaikki siihen kantaa oman kortemme kekoon.
- Tarvitsee muistaa se, että meillä on kansainväliset ja kansalliset strategiat, joiden kunnianhimon tasot ovat tällä hetkellä riittävä siihen, että luontokato voitaisiin jopa saada pysäytettyä. Voisimme jopa siirtyä luontopositiiviseen yhteiskuntaan, eli luonnon tila elpyisi. Mutta tämä vaatii todella paljon poliittisilta päätöksentekijöiltä, Sääksjärvi painottaa.
Tieteen sanoma on ollut voimakas ja luontokadosta sekä luonnon köyhtymisestä on varoitettu ennen ilmastokriisiä. Tilanne on kuitenkin mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Tiede on tehnyt omaa roolia voimakkaasti ja nyt pallo on siirtynyt poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan.
- Tutkijana joudun sanomaan, että olen huolestunut siitä, että tällä hetkellä näyttä ainakin siltä, että valtio ei tule meillä luontokatoa pysäyttämään vuoteen 2030 mennessä nykyisillä toimenpiteillä. Se tietysti on vakava haaste meille kaikille. Työkalut ovat olemassa ja Suomessakin tasan tarkkaan tiedetään ne työkalut, joilla luontokato saataisiin pysäytettyä. Mutta se vaatii paljon ja päätöksentekijöiden vastuu ja rooli on iso.
Myös eri yritysten, sektoreiden ja toimialojen rooli on valtavan suuri.
- Positiivista on, että yritysmaailma on isosti lähtenyt kiinnostumaan luontokadon pysäyttämisestä ja luontohaitta-arvioinneista. Tiedemaailman ja yritysmaailman yhdessä tekemistä tarvitaan, että päästään eteenpäin.
