Keskitetyllä tiedonhallinnalla mahdollistetaan sujuva arki raitiotiehankkeissa

Oletko kuullut puhuttavan Raide-Jokerista tai Kruunusilloista? Kyseessä on kaksi isoa pikaraitiotien suunnitteluun ja rakentamiseen viittaavaa allianssihanketta pääkaupunkiseudulla. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiotie. Kruunusillat sen sijaan yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Hankkeissa syntyy yhteenlaskettuna jopa 50 pysäkkiparia ja 35 raidekilometriä.

Raide-Jokerissa työskentelee vuodenajan mukaan noin 500-1 000 alan asiantuntijaa, ja hankkeen tiedonhallintajärjestelmään on tallennettu lähes 85 000 tiedostoa.  Vastaavat luvut Kruunusilloissa ovat 340 toimihenkilöä ja yli 21 000 tiedostoa. Erot luvuissa selittyvät sillä, että hankkeet ovat hyvin eri vaiheissa: Raide-Jokeria rakennetaan jo tuotantovaiheessa, kun Kruunusilloissa työskennellään vielä tuotantovaihetta edeltävän kehitysvaiheen parissa.

- Tietoaineistojen ja sitä käyttävien henkilöiden määrä molemmissa hankkeissa on kaiken kaikkiaan massiivinen. Tämän kokoluokan hankkeissa ei ole siis samantekevää, kuinka aineistoja hallitaan ja hyödynnetään hankkeen aikana, vaan syntyvät tiedot tulee olla nopeasti kaikkien osapuolten saatavilla, toteaa Kruunusiltojen tietomallinnuksen vastuuhenkilö Liisa Kemppainen. Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa tietovirtojen ja tietoaineistojen käytettävyyteen ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota jo projektien alkumetreiltä asti.

Tiedonhallintaprosessien merkitys

Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen kaltaisissa suurissa allianssihankkeissa yhteisesti sovittujen selkeiden tiedonhallinnan toimintaperiaatteiden merkitys korostuu useiden eri organisaatioiden asiantuntijoiden työskennellessä yhdessä. Kun tilaaja, suunnittelija ja rakentaja istutetaan saman pöydän ääreen, on tärkeää, että kaikki osapuolet pystyvät toimimaan samassa tiedonhallintaympäristössä samojen periaatteiden mukaisesti omasta taustasta huolimatta.

Tiedonhallinnan toimintatavat määritellään yksilöllisesti tiedonhallintasuunnitelmassa juuri hankkeen tarpeita ja erityispiirteitä vastaamaan, mutta kuitenkin alan yhteisiä standardeja mukaillen. Ihmiset omaksuvat uusia toimintamalleja verrattain hitaasti ja tieto ei jalkaudu käytäntöön hetkessä. Tästä syystä alan yhteiset standardit tietoaineistojen jaottelussa ja tiedonsiirtoformaateissa sekä vakioidut toimintamallit osana jokapäiväistä työtä ovat äärimmäisen tärkeitä keinoja tiedonhallinnan aika- ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Alan yhteisellä standardointityöllä ja organisaatioiden rajat ylittävällä toimintatapojen vakioinnilla kehitetään asiantuntijoiden tietotaitoa ja luodaan tehokkaampia rutiineja arkeen.

Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa tiedonhallinnan pääperiaatteet vastaavat toisiaan. Kummassakin hankkeessa käytetään metatietopohjaista M-files-tiedonhallintajärjestelmää koko hankkeen yhteisenä projektipankkina. Kaikki allianssiosapuolet toimivat samassa järjestelmässä, eikä muita tiedontallennuspaikkoja käytännössä hyväksytä. Pääsääntönä myös on, että jokaisesta dokumentista on vain yksi versio, joka korvataan aina uudemmalla ja versiohistoriaan on aina mahdollisuus palata tarvittaessa.

Vakiointi mahdollistaa automatisoinnin

Vakioidut toimintatavat helpottavat ihmisten tekemää manuaalista työtä, kun yhtenäisten toimintamallien ansiosta automatiikkaa voidaan lisätä työnteon tueksi. Kruunusilloissa ja Raide-Jokerissa on pystytty hyödyntämään automatisointeja tiedonhallintajärjestelmän sisällä metatietopohjaisen toiminnan ansiosta. Esimerkiksi tiedostojen nimeäminen ja jakaminen kansioiden omaisiin näkymiin hoidetaan järjestelmän sisällä automaattisesti tiedostolle annettujen metatietojen perusteella.

- Myös vakiintunut käytäntö datan avoimuudesta on helpottanut ja lisännyt tietoaineistojen käytettävyyttä infra-alalla. Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä muiden toimijoiden kattavat paikkatietoaineistot ovat avainasemassa hankkeiden lähtötietona, kertoo Raide-Jokerin tiedonhallinnan vastuuhenkilö Ossi Inkiläinen. Paikkatietoaineistoja koskevat, FME-ajoina toteutettavat automatisoinnit linkittyvät pääasiassa rajapintatekniikkaan, tiedonsiirtoon ja -tallennukseen sekä aineistomuunnoksiin.

Vakioinneista ja standardeista huolimatta tiedonsiirto eri järjestelmien välillä on edelleen valitettavan usein manuaalista työtä, mikä vie turhaa aikaa, altistaa inhimillisille virheille sekä useimmiten myös kadottaa tietoaineistoille annettuja metatietoja. Käytännössä on myös huomattu, että automatisointeihin tottumattomuus johtaa tuplavarmisteluun ja erilaisten listojen ylläpitoon.

Tiedon erilaiset julkaisukanavat

Raide-Jokeri ja Kruunusillat-hankkeissa molemmissa yhdistyy lähes kaikki suunnittelun eri tekniikkalajit ja rakentamisen työvaiheet yhteisen projektijohdon ja -hallinnan alle. Tämä aiheuttaa erilaisia rooliperäisiä tarpeita tietoaineistojen hyödyntämiseen, joita mikään järjestelmää yksinään ei pysty ratkaisemaan. Lainsäädäntökin asettaa omat vaatimuksena ja vaikka alalla mennään koko ajan eteenpäin tietomallipohjaisessa suunnittelussa, ovat perinteiset piirustukset sekä paikkatietoaineistot edelleen vahvasti läsnä suunnittelutyössä ja työmaiden arjessa. Moninaisten tarpeiden vuoksi tiedonhallinnan suunnittelussa on olennaista miettiä tarkkaan käyttöön otettavien ohjelmistojen käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmät.

Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa suunnittelijat toimivat pitkälti 3D-aineistoformaatteja tukevissa suunnitteluohjelmistoissa, esimerkiksi infrasuunnittelijat Trimble Novapointissa ja ratasuunnittelijat Bentley OpenRail:ssa. Eri tekniikkalajien suunnittelun yhteensovitusta tehdään selainpohjaisessa Vektor.io -yhdistelmämalliohjelmistossa, joka toimii samalla myös kevyenä ja helppokäyttöisenä tilannekuvapalvelimena projektinjohdolle ja tuotannolle.

Samalla kun tietomalleista tuotetaan työmaan tarvitsemia toteutusmalleja Infrakit-pilvipalveluun ja sieltä edelleen jaettavaksi koneohjausjärjestelmiin, tuotetaan samasta aineistosta AutoCAD:lla 2D-piirustuksia. Perinteisiä piirustuksia ja muita paikkatietoaineistoja katsellaan mielellään selaimen kautta tutussa ja helppokäyttöisessä karttajärjestelmässä, kuten lähtötiedot, suunnitelmatiedot ja paikkatiedot yhteen kokoavassa Sitowisen Hanke Louhi -karttapalvelussa.

Isoissa allianssihankkeissa ei hyödynnetä ainoastaan suunnittelu- tai paikkatietoaineistoja, vaan tietoaineistoihin luetaan kuuluvaksi lisäksi muun muassa aikataulut ja hankelaajuutta määrittävät aineistot sekä niin talouden- ja riskienhallinnan kuin myös viestinnän materiaalit. Näitäkin tietoaineistoja tarkastellaan useissa eri järjestelmistä käyttötapauskohtaisesti.

Tiedon jatkohyödynnettävyys

Tietoaineistojen hyödyntäminen ei lopu hankkeen päätyttyä, sillä hankkeen aikana kerätyille ja tuotetuille aineistoille on käyttöä siirryttäessä eteenpäin ylläpito- ja kunnossapitovaiheeseen. Toisaalta toteumatieto toimii myös seuraavan hankkeen lähtötietona. Tavoitetilassa hankkeissa syntyneet toteumatiedot siirtyvät automaattisesti tilaajan tiedonhallintajärjestelmiin seuraavien hankkeiden lähtöaineistoiksi sekä kunnossapidon käytettäväksi. Näin ei kuitenkaan vielä ole, vaan nykytilanteessa useat eri järjestelmät, integraatiopuutteet sekä luovutusaineistoja koskevat löyhät käytännöt haastavat alaa.

Vaikka vakioituja toimintamalleja tietoaineistojen jatkokäyttöä varten ei vielä Espoon tai Helsingin kaupungeissa ole, niin Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa halutaan toimia jo nyt pitäen tulevaisuuden tarpeet mielessä. Tietoaineistot tuotetaan ja hallitaan mahdollisimman hyvin standardien mukaisesti sekä nykyisiä toimintamalleja noudattaen, jotta tilaajan jatkokäyttö olisi asteen verran helpompaa käyttötapauksesta riippumatta.

Lopuksi

Tietoaineistojen käytettävyyttä ja saatavuutta tukevat ratkaisut ovat hankkeissa pääroolissa. Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa muun muassa keskitetyllä tiedonhallinnalla, mallipohjaisella suunnittelulla ja digitaalisilla palveluilla halutaan helpottaa jokaisen työntekijän arkea.  Se on aika- ja kustannustehokasta, vastuullista sekä vuorovaikutteista ja mahdollistaa jokaiselle työntekijälle ajantasaisen tilannekuvan muodostumisen hankkeesta ja sen tiedoista. Tähän arkeen linkittyy voimakkaasti ajatus siitä, että oikean tiedon tulee olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kirjoittajat: Arla Hillner, Sitowise & Tia Kokkonen, Sitowise. Kirjoitus on julkaistu alun perin Maanmittauslaitoksen Positio-lehdessä.