Rakentamisesta puhuttaessa tulisi nykyisiä suunnittelukäytäntöjä tarkastella kriittisesti ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä lisätä. Myös älyteknologiaa tulisi hyödyntää rakenteiden kunnon seuraamisessa.

Sitowisen korjausrakentamisen erityisasiantuntija Katja Rodionova on seurannut rakennusalan ilmastonmuutoskeskustelua jo vuosia. Ympäristövastuu sai hänet siirtymään rakennesuunnittelijan tehtävistä korjausrakentamisen puolelle.

Katja Rodionova IWT

– Uskon, että ilmastonmuutos vaatii sopeutumista meiltä kaikilta. Työ korjausrakentamisen parissa on minulle tärkeä keino toteuttaa arvojeni mukaista ympäristövastuuta ja uskon, että pystyn työni kautta auttamaan asiakkaitamme huolehtimaan omasta kiinteistöomaisuudestaan nykyistä kestävämmin, Katja kertoo.

Dataa hyödynnettävä korjaussuunnittelussa

Katja peräänkuuluttaa lisää pitkäjänteisyyttä ja ennakointia kiinteistöomaisuuden hallintaan ja peruskorjausten suunnitteluun.

– Teen paljon yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Valitettavan usein korjausrakentaminen perustuu jo ilmenneisiin ongelmiin ennakoivan kunnossapidon sijaan. Suunnittelussa katsotaan vain lyhyen aikavälin tarpeita, ja esimerkiksi koulujen ja päiväkotien korjaukset toteutetaan kiireisesti kesälomien aikaan. Tämä on kokonaistaloudellisesti kallista ja lyhentää tehtyjen korjausten elinkaarta, Katja sanoo.

Rakennusten kunnon seuraaminen on tärkeää, sillä emme vielä tiedä, miten muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat rakenteisiin.

Katja Rodionova, Sitowise

Maapallon keskilämpötilan nousun lisäksi ilmastonmuutoksen ennakoidaan pidentävän kesäaikaisia hellejaksoja ja lisäävän vesisateita.  Muuttuvissa sääolosuhteissa rakennusten kunnon seuraaminen on erityisen tärkeää – vaikka energia- ja rakennusfysikaalisessa laskennassa käytettäviä Ilmatieteenlaitoksen rakennussäätietoja on vastikään päivitetty, voimme toistaiseksi vain arvella, mitä lisääntyvä ilmankosteus tekee esimerkiksi julkisivuille.

– Nykyisin on tarjolla paljon älykästä teknologiaa, sensoreita, sekä esimerkiksi museorakennuksissa käytettäviä ennakoivan ylläpidon menetelmiä, joita voisi hyödyntää myös muissa julkisissa tiloissa. Digitalisaatio mahdollistaa valtavan tietomassan tallentamisen ja analysoinnin korjaussuunnittelun yhteydessä. Seurannan avulla ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja korjausrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelmia sopeuttaa muun muassa ilmaston myötä muuttuviin tarpeisiin, Katja kertoo.

Yhteistyö on avainsana

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on rakennusalan yhteinen haaste.

– Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen erottelun sijaan haluaisinkin puhua elinkaarirakentamisesta. Oli kyse sitten täysin uudesta kohteesta tai vanhan korjaamisesta, pitäisi suunnittelussa ottaa huomioon myös tulevat korjaukset – muun muassa pohtimalla, kuinka rakennuksen kuntoa seurataan sen elinkaaren aikana, Katja sanoo.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollistaa elinkaarirakentamisen.

Katja Rodionova, Sitowise

Rakennushankkeiden elinkaariajattelu toteutuu Katjan mukaan vain, jos eri toimijat tiivistävät yhteistyötään.

– Uudisrakentamispuolella vahvuutena ovat vakioidut prosessit ja digitaaliset taidot, kun taas korjausrakentamisen asiantuntijoilla on kyky yhdistää arkkitehdin ja suunnittelijan näkemykset muun muassa kirvesmiehen ja työmaainsinöörin kokemuksiin. Suunnittelussa pitäisi enemmän kuulla myös kiinteistöhuollon ja kunnossapidon ammattilaisia, heillä kun on valtavasti tietoa erilaisten rakenteiden käyttäytymisestä sekä käyttäjien valintojen vaikutuksista rakennuksen kunnolle, Katja toteaa.

Tutustu palveluihimme!

Rakennusautomaatiosuunnittelu

Rakennusautomaatiosuunnittelulla avulla voidaan optimoida kaikkien talotekniikan osa-alueiden toimintaa ja hallita näin sekä rakennuksen olosuhteita että käytönaikaisia kustannuksia.