Sitowisen Osaamisen visio -foorumi kokoontui historiansa toisen kerran 19.5.2022 kooten yhteen suomalaiset korkeakoulut ja sitowiseläiset asiantuntijat.
Tällä kertaa kokoonnuimme Turun ammattikorkeakoululla hybriditapaamiseen keskustelemaan kiertotalouden liiketoimintamalleista rakennuksen elinkaaren vaiheissa.
– Olen pian ollut 30 vuotta rakennuksilla tavalla tai toisella. Silloin ei ollut puhettakaan kiertotaloudesta, aloitti Sitowisen Petri Rainio Osaamisen visio -foorumin tapaamisen. - Näinä vuosina on tapahtunut valtavasti ja osaamista kiertotalouden ympärillä tarvitaan entistä enemmän, hän jatkoi.
– Kiertotalous oli ennen osa arkea, ja nyt se on tullut pysyvästi takaisin sekä tuotantoon että kuluttajille eri muodoissaan, kuvailee tapaamisen keynote-puheenvuoron pitänyt Sitran Jyri Arponen, joka toimii projektijohtajana Sitran Kilpailukykyä datasta -projektissa. – Meidän isovanhempamme ovat tai olivat kiertotalouden asiantuntijoita: he säilyttivät tavaran arvoa tai jopa nostivat sitä. Kertakäyttökulttuurin sijasta olemme nyt palanneet isovanhempiemme tapaan korjaamaan ja luomaan uusia käyttötapoja ja kehittämään kestäviä liiketoimintamalleja, Arponen jatkoi.
Ei kiertotaloutta ilman tietoa, ei tietoa ilman dataa.
Jyri Arponen, Sitra
Arposen mukaan tärkeimmät kyvykkyydet, joita yritykset tarvitsevat kiertotalouteen siirtymisessä ovat organisaatiokulttuurin kehittäminen kiertotalouden periaatteet huomioivaksi, kiertotalouden mukainen tuote- ja palvelusuunnittelu teknologiaa ja dataa hyödyntäen sekä toimiminen kiertotalousekosysteemissä asiakaslähtöisesti, kumppanuuksia rakentaen.
Arponen palaa puheenvuorossaan toistuvasti dataan ja sen hyödyntämiseen. On tekoälyä ja digitaalisia kaksosia, mutta tietoa täytyy myös hyödyntää. – Ei kiertotaloutta ilman tietoa, ei tietoa ilman dataa, hän päättää vaikuttavan puheenvuoronsa.
Osaamisen visio -tapaamisessa esiteltiin kolme kiertotaloutta edistävää palvelua.
Ensimmäisen esimerkin toi Senaatti-kiinteistöjen Tarja Hietamäki. Hän kertoi oman organisaationsa tavasta toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
– Tavoitteena julkisella puolella on tietysti edistää kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta sekä vähentää päästöjä, Hietamäki totesi. – Meille on tärkeää, että henkilökuntamme on koulutettu toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Hietamäki korosti suunnittelun tärkeyttä hankkeen eri vaiheissa. Hankesuunnittelussa luodaan tavoitteet, joiden kautta suunnittelu ja toteutus voi tuottaa kiertotaloutta tukevat muuntojoustavat, korjattavat ja huollettavat tilat.
Annika Holmbom puolestaan esitteli CIRCWASTE-hankkeen, jossa hänen edustamansa Turun ammattikorkeakoulu on mukana. Hanke on SYKEn koordinoima ja seitsemänvuotinen, ja sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta sekä jalkauttaa uutta valtakunnallista jätelakia.
– Julkiset hankkijat ovat merkittävä tekijä kokonsa vuoksi. Kun julkiset tahot huomioivat kiertotalouden periaatteet toiminnassaan, viemme koko Suomea siihen tiiviimmin kiinni, Holmbom huomautti.
– Autamme kuntia laatimaan tiekarttoja kohti kiertotaloutta tukevaa toimintaa, Holmbom kertoi hankkeen käytännöntyöstä.
Kolmannen kiertotalouden käytännön esimerkin tapaamiseen toi Sitowisen Eeva Vahtera, joka esitteli Massatyökalun sekä siihen liittyvän kehitystyön.
Massatyökalu kerää dataa työmailla liikkuvista maamassoista jo hankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa. Se on paikkatietopohjainen palvelu, jonka avulla eri toimijat kaavoituksesta toteutukseen voivat optimoida tekemistään.
– Pyrimme siihen, että ylijäämämaamassat voidaan kuljettaa sinne missä niitä tarvitaan joko suoraan tai välivaraston kautta, Vahtera sanoo. – Kaatopaikkaa halutaan välttää, hän teroittaa.
Maamassojen liikutteluun liittyvä sähköinen siirtoasiakirja on ajankohtainen juuri nyt lakimuutoksen vuoksi. Sitä kehitetään Sitowisessä paitsi vastaamaan lakimuutokseen, myös helpottamaan kiertotalouden läpinäkyvyyttä toimijoiden arjessa ja keräämään entistä tarkempaa dataa.
– Datan kautta saamme tietoa ja voimme tehdä merkittäviä ratkaisuja. Siten voimme muuttaa maailmaa, Vahtera tiivistää.
Tapaamisen lopuksi Petri Rainio esitteli Sitowisen lopputyöpoolin. Poolissa kohtaavat opiskelijat, oppilaitokset ja sitowiseläiset asiantuntijat – valtakunnallisesti.
– Aito ja oikea aihe motivoi kaikkia osapuolia ja lisäksi kehittää osaamista ja alaa, Rainio huomauttaa. – Kiertotalousteemaiset tutkimukset ovat jatkuvasti yhä tärkeämpiä ja myös niiden käynnistymistä me haluamme tukea lopputyöpoolin kautta, Rainio kertoo.
– Alaa opiskelevat näkevät kokonaisuuden tuorein silmin. Odotamme innolla näkevämme heidän ehdotuksiaan lopputyöpoolissamme, Rainio sanoo. – Yksikin osuva lopputyö voi olla sysäys kohti uutta innovaatiota, joka muuttaa tapoja toimia!
