Image
Smart City on sanapari, jota vihataan ja rakastetaan. Älykaupungista on puhuttu 1970-luvulta asti. Pitkään keskustelu keskittyi teknologiaan ja sai osakseen myös paljon kritiikkiä. Viimeisten vuosien aikana ajatus älykkäästä kaupungista on laajentunut ja kattaa muun muassa uudet johtamisen ja asukkaiden osallistamisen tavat sekä kestävän kehityksen kysymykset.
KIRAHubin koolle kutsuma KIRAHVI-ryhmä on kaikille kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoille tarkoitettu tilaisuuksien sarja, jossa keskitytään kulloinkin yhteen rakennetun ympäristön kestävän digitalisaation keskeiseen teemaan tai ilmiöön. Marraskuun KIRAHVI-ryhmässä 4.11. keskustellaan älykkäisiin kaupunkeihin liittyvistä ennakkoluuloista ja myyteistä. Pyrimme yhdessä löytämään eri näkökulmat, jotka älykkäiden kaupunkien kehittämisessä tulisi huomioida.
Lisäksi haluamme kuulla hyviä käytäntöjä eri kokoisilta suomalaisilta kunnilta siitä, miten älykkäitä ratkaisuja on otettu käyttöön ja johdettu onnistuneesti. Esimerkit voivat koskea laajasti niin digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, kaupungin visiota älykkyydestä, kuin uusia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä KIRAHub ja Sitowise. Tapahtuma on osa KIRAHubin ja Sitowisen kumppanuutta.
KIRAHVI-ryhmä 4.11.2021 kello 13-16
Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä
Keskustelussa:
- Mitä Smart City tarkoittaa Suomessa ja Pohjoismaissa?
- Ovatko Smart City -myytit totta?
- Tilannekuva kehityksestä ja missä asioissa Suomessa on onnistuttu?
- Miten parhaat käytännöt saataisiin laajasti käyttöön?
Kalle Nieminen: Smart City - isäntä vai renki?
Smart Cityksi on itseään ensimmäisenä tituleerannut Los Angelesin kaupunki vuonna 1974. Tuolloin kaupungissa tutkittiin 66 datalähteen pohjalta, miten kaupunginosat eroavat toisistaan ja millaisia skenaarioita niiden tulevaisuudelle on odotettavissa. Laajaan julkisuuteen termi nousi 2000-luvulla, kun teknologiajätit − IBM ja CISCO − alkoivat käyttää sitä kuvatessaan kaupungeille suunnattuja palvelujaan.