Mikä on Ryhti? Parhaillaan on rakenteilla uusi tietojärjestelmä rakentamisen ja alueidenkäytön tietojen kokoamiseksi koko valtakunnasta yhteen järjestelmään. Tästä käytetään nimeä Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä eli lyhyemmin Ryhti. Uutta tietojärjestelmää rakennetaan Syken eli Suomen ympäristökeskuksen johdolla, ja he tulevat myös vastaamaan Ryhti-järjestelmän ylläpidosta.  

Miksi tarvitaan uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä? 

Tämän ajanhetken tärkeitä termejä ovat muun muassa digitalisaatio, tiedolla johtaminen, tehostaminen, kestävä kehitys ja tietenkin myös tietoturva. Kunnat tuottavat useita tärkeitä yhteiskunnassa muualla hyödynnettäviä tietoja. Alueidenkäytön suunnittelu, kaavoitus, on yksi näistä tärkeistä tietoryhmistä, ohjaahan se kehittämistä ja rakentamista kunnan alueella. Kaavat sisältävät paljon eri toimijoille tärkeää tietoa. 

Tiedon kokoaminen yhteen paikkaan, rakenteellisessa, vakioidussa muodossa ja ajantasaisena, on edellytys tiedon tehokkaalle ja suunnitelmalliselle hyödyntämiselle. Tärkeää on mahdollistaa myös kaavatiedon helppo käytettävyys ja sitä kautta myös avoimuus ja tasapuolisuus tiedon jakamisen osalta. 

Tällaisesta tietojärjestelmästä on myös helpompi hallita kenelle ja missä muodoissa tietoa välitetään eteenpäin muualla hyödynnettäväksi. 

Kaavoituksen lopputulos on perinteisesti ollut kaunis kuva, ainakin jos katsotaan kymmeniä tai satoja vuosia vanhoja kaavoja. Nytkin tuloksena syntyy useimmiten vektorikuva ja josta muodostetaan rasteri- ja pdf-tiedostot kaavamääräyksineen. Näiden perusteella ei ole kovinkaan helppoa, tai voi olla jopa mahdotonta, esim. selvittää kuinka paljon erilaisia kaavamääräyksiä kunnassa on käytössä ja missä päin kuntaa ne sijaitsevat, tai kuinka paljon keskimäärin kerrostalotonteille myönnetään rakennusoikeutta. Toki kokeneet ja kunnassa pitkään kaavoitusta tehneet kaavoittajat osaavat useimmiten vastata näihin kysymyksiin. Tavoitteena on kuitenkin saada tiedot kunnassa samaan muotoon kaikkien, tai ainakin uusien, kaavojen osalta.  

Milloin ja mitä tietoja kaavoista Ryhtiin tulee toimittaa? 

Uusi laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä velvoittaa kunnat tuottamaan kaavatietoja Ryhtiin viimeistään 1.1.2029 alkaen. 

Asema-, yleis- ja maakuntakaavojen lisäksi Ryhtiin tulee toimittaa muitakin alueiden käytön tietoja, kuten tonttijaot, rakennuskiellot, rakentamisrajoitukset, toimenpiderajoitukset ja suunnittelutarvealueet. 

Olennaista on tiedon ajantasaisuus ja siten tietoja tulee toimittaa Ryhtiin kaavaprosessin eri vaiheissa.: 

1) Ensimmäisen kerran kaavasta viedään Ryhtiin tieto kaavan vireille tulosta ja suunnittelualueen rajaus. 

2) Kaavan valmistelun edetessä Ryhtiin toimitetaan mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma PDF-muodossa. Jos kaavasta asetetaan nähtäville luonnos, toimitetaan valmisteluvaiheen kaavaluonnoskartta GeoTiff-tiedostona, selostusluonnos PDF-muodossa sekä tieto aineiston nähtävilläolosta. 

3)  Nähtäville asetettava kaavaehdotus toimitetaan Ryhtiin tietomallimuodossa. 

4) Kun kaava on hyväksytty, tiedot siirretään Ryhtiin neljännen tai viidennen kerran. Myös hyväksytty kaava toimitetaan tietomallimuodossa. 

5) Viimeinen siirto tehdään kaavan tullessa voimaan.  

Miten me Sitowisellä voimme auttaa? 

Kaavoittajalle tietomallimuotoinen kaavoitus voi olla isokin asennemuutos. On tärkeää, että olemassa oleviin kaavoituksen järjestelmiin tietomallimuotoisuus toteutetaan mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja toiminnoista tehdään loogisia, helposti ymmärrettäviä. Kaavamääräyksethän tulee mm. tallentaa jokaiselle kaavakohteelle. 

Sitowisen Kaupunkisuunnittelu tekee kaavoitusta konsulttityönä useille eri kunnille. Ensimmäiset kunnat ovat jo maininneet tarjouspyynnöissä haluavansa aineiston Ryhti-muodossa perinteisten aineistomuotojen lisäksi. Vastaamme tähän tarpeeseen kehittämällä myös omiin Louhi työkaluihin tietomallipohjaista kaavoitusratkaisua. Ratkaisumme perustuu QGIS-ohjelmiston käyttöön, jossa hyödymme Ympäristöministeriön helmikuun 2024 lopussa hyväksymää kaavatietomallia.  

Koska meillä Sitowisessä on osaamista sekä kaavoittamisesta että tietojärjestelmien kehittämisestä, uskomme voivamme auttaa teitä kuntia selviytymään myös tästä muutoksesta parhaalla mahdollisella tavalla, rakentaen Louheen selkeän prosessin ja työtänne tukevat työvälineet. 

Louhi on mukana yhtenä monista tietojärjestelmistä, jotka ovat saaneet Ympäristöministeriöltä rahoitusta Ryhti-rajapintojen toteutukseen ja testaamisen. Sitowise tekee tätä hanketta yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.

Louhi ja Ryhti rajapinta kuvattuna.

Näin ollen voimme tulevaisuudessa tarjota Louhi-asiakkaillemme toiminnallisuuden kaavojen tietomallimuotoiseen tekemiseen QGIS:llä sekä sieltä siirron Ryhtiin. Siirto Ryhtiin onnistuu parhaimmillaan napin painalluksella, kaavoitusprosessin eri vaiheissa siis yhteensä 5 kertaa. Kaavan tekeminen tulee muuttumaan kaavoitusvälineiden muuttuessa ja tämä onkin sitten ehkä se suurin uusi omaksuttava asia. Pyritään muutos tekemään kuitenkin mahdollisimman helpoksi. 

Kuntien tilanne vaihtelee 

Osa kunnista kaavoittaa itse kaiken, osa kaavoittaa osan itse ja tilaa osan konsulteilta, ja osa kunnista tilaa kaiken kaavoituksen konsulteilta. Kunnilla, kuten konsulteillakin, on käytössään useita erilaisia järjestelmiä kaavojen tekemisen. Miten kaavatiedot saadaan liikkumaan eri järjestelmien välillä tietomallimuodossa? 

Kuitenkin kunnilla on vastuu toimittaa tiedot Ryhtiin.  

Miten tämä ratkaistaan? 

Unelmoidaan! Ja toteutetaan parhaimmat ideat.  

Yhtenä ratkaisuna voisi olla tietomallimuotoisten kaavatietojen siirto yhteisesti sovitussa muodossa: sieltä missä kaava-aineisto syntyy, sinne missä sitä hyödynnetään.  

Louhen osalta tämä tarkoittaisi sitä, että mahdollistaisimme Ryhti GeoJSON muotoisen kaava-aineiston tuonnin Louheen, ja sieltä sitten tietojen siirron edelleen Ryhtiin rajapinnan kautta. Tämä prosessi olisi siis niille kaavahankkeille, joita ei tehdä suoraan Louheen suunnitellussa QGIS-ympäristössä. 

Louhi ja Ryhti rajapinta kuvattuna.

Kun kunta kaavoittaa itse ja käyttää kaavojen tekemiseen Louhen QGIS-ratkaisua, kaavan tiedot prosessin eri vaiheissa voidaan siirtää suoraan Louhesta napin painalluksella Ryhdin rajapinnan kautta Ryhti-järjestelmään.  

Kummassakin vaihtoehdossa (kaavoitus Louhen QGIS-ratkaisulla tai muilla Ryhti tietomallia tukevilla ratkaisuilla) ajantasaiset kaavatiedot saadaan Louheen muiden Louhi-käyttäjien ja kuntalaisten hyödynnettäviksi.  

Yhteisesti sovittu vakiintunut tietomallimuotoinen kaavojen siirtotapa loisi myös aivan uusia mahdollisuuksia ja kaavatietojen käyttötapoja esimerkiksi helpottaen kaavahankkeen eri vaihtoehtojen vertailua ja analysointia, parantaen tietojen saatavuutta osana päätöksentekoa… 

Unelmoidaan, visioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan näistä niitä, jotka helpottavat ja tehostavat työntekoamme.