Melulle alttiille alueilla, kuten kaupungeissa rakennusten julkisivuihin kohdistuu paljon ei toivottua ääntä. Julkisivun ääneneristävyysmittauksilla selvitetään kuinka paljon julkisivu vaimentaa eli eristää ääntä.

Rakennuksen sisällä asuntojen välillä tehtävien äänimittausten kanssa on selvää, miten mitataan ja mikä mittaluku ilmoitetaan tulokseksi. Julkisivujen osalta tilanne ei ole yhtä selvä, vaan käytännöissä on ollut enemmän tulkinnan varaa. Löytyi siis selkeä tarve lähteä tekemään selvitystä julkisivujen ääneneristävyyden mittausmenetelmistä.

Työssäni selvitettiin, onko olemassa perusteita tietyn mittaluvun käyttämiselle mittaustulosten raportoinnissa.

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristössä on säädetty rakennuksen ääneneristyksestä. Ympäristöministeriön asetuksessa ei ole annettu yhtä mittalukua, jota käyttäen ääneneristävyys tulee todentaa. Tämä voi johtaa siihen, että raportoidut mittaluvut ovat eriäviä mittauksia tekevien toimijoiden välillä. Tämä voi hankaloittaa kommunikaatiota tilaajan/asiakkaan puolelta ja hankaloittaa lukujen merkintöjen ymmärrettävyyttä. Työssäni selvitettiin, onko olemassa perusteita tietyn mittaluvun käyttämiselle mittaustulosten raportoinnissa. Tarkoituksena oli selventää nykytilannetta ja antaa perusteita yhdenmukaisien raportointikäytäntöjen löytämiseksi. Tämän vuoksi oli hienoa saada ympäristöministeriö diplomityöhöni mukaan ja taustoitusta saatiin työlle kattavammin olemassa olevan peruskirjallisuuden lisäksi

Kirjallisuuskatsauksen sekä ääneneristävyysmittauksien ja mittausaineistojen analysoinnin lisäksi perehdyin mittauksissa esiintyviin erityistapauksiin ja suoritin kenttämittauksen diplomityön kokeellista osaa varten. Esimerkiksi yksi huomio oli se, että rakennuksien sisäisissä ilmaäänien eristysmittauksissa käytetään tiettyä menetelmää pienissä tiloissa. Menetelmä oli kehitetty alun perin nimenomaan rakennuksien sisäisiin mittauksiin. Menetelmää on käytetty kuitenkin myös julkisivumittauksissa. Työssä menetelmän todettiin vaikuttavan epätarkoituksenmukaisesti tulokseen julkisivumittauksissa.

Diplomityössäni voidaan katsoa olevan sysäys julkisivujen ääneneristävyyden mittaamista koskevan ohjeistuksen päivittämiselle.

Jos lähtötilanne oli ”villin lännen” meininkiä ja mittauksissa pystyttiin käyttämään useaa mittausstandardin mahdollistamaa mittalukua, niin diplomityön tulosten perusteella järkeen käyvää olisi käyttää yhtä tiettyä mittalukua. Koska mittaukset voidaan tehdä monella tapaa ja tulokset ilmoittaa eri tavoilla, ja mittaluvuissa voi olla isoja eroavaisuuksia, selkeyttäisi yhtenäinen mittaluku tulosten tulkitsemista.

Diplomityössäni voidaan katsoa olevan sysäys julkisivujen ääneneristävyyden mittaamista koskevan ohjeistuksen päivittämiselle. Tutkimuksessa todettiin, että aihetta koskeva ohjeistus ei ota kantaa moniin yksityiskohtiin ja ohjeistukseen tarvitaan yksiselitteisiä tarkennuksia. Tekemääni diplomityöhön pystytään mahdollisesti nojaamaan myös muiden standardien päivityksessä. Työstäni ja kaikkinensa hyvä fiilis, kun pääsin tekemään tutkimuksen, joka liittyy olennaisesti työhöni akustiikan mittauksien, suunnittelun ja mallinuksen parissa.

Tutustu Villen diplomityöhön.