Hiilikädenjäljen laskenta on nouseva trendi, jonka avulla yritys voi tunnistaa positiivisia vaikutuksia aiheuttavat toimet.
Sitowise on ollut tuottamassa julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselille hanketta, jossa pilottilaskentojen kautta selvitetään Hanselin hiilikädenjälkeä. Tavoitteena oli laatia selkeä ja tiivis kokonaisuus hiilikädenjälkikonseptista, kriteereistä ja mahdollisista epävarmuuksista sekä hiilikädenjäljen laskennasta ja sovellettavuudesta.
- Yhteisenä tavoitteena oli lisätä molemmin puolista ymmärrystä hiilikädenjäljen laskennasta ja siitä, kuinka laskenta soveltuu kilpailuttajan roolissa olevan Hanselin toimintaan. Projekti eteni mutkattomasti hyvällä yhteistyöllä, asetetut tavoitteet saavutettiin ja tuloksia pidettiin mielenkiintoisina, kertoo Sitowisen LCA-asiantuntija Milla Lehikoinen.
Hiilikädenjälki on monelle vielä paljon vieraampi käsite kuin hiilijalanjälki. Negatiivisen mielikuvan aiheuttavan jalanjäljen sijasta on hienoa, että voidaan laskennallisesti tunnistaa myös niitä positiivisia vaikutuksia, joita oma tekeminen aiheuttaa.
Sanni Mallat, Sitowise
Hiilikädenjälki kuvaa positiivista ilmastovaikutusta, mikä syntyy asiakkaan käyttäessä yrityksen ilmastomyönteistä tuotetta tai palvelua. Hiilikädenjälki on kehitetty työkaluksi, jolla yritykset voivat viestiä tuotteidensa ja palveluidensa positiivisesta ilmastovaikutuksesta. Hiilikädenjälki tarkoittaa muiden toimijoiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hiilikädenjälki ei siis ole ilmastomyönteistä tuotetta tai palvelua tarjoavalle yritykselle kohdistuvaa päästövähennystä, jolloin sitä ei voi suoraan vähentää yrityksen päästöistä.
- Hiilikädenjälki on monelle vielä paljon vieraampi käsite kuin hiilijalanjälki. Negatiivisen mielikuvan aiheuttavan jalanjäljen sijasta on hienoa, että voidaan laskennallisesti tunnistaa myös niitä positiivisia vaikutuksia, joita oma tekeminen aiheuttaa. Kyseessä on nouseva trendi, joka mahdollistaa yritykselle ensinnäkin positiivisia vaikutuksia aiheuttavien toimien tunnistamisen, sekä keinon viestiä luotettavaan laskentaan pohjautuen heidän toiminnastansa aiheutuvia potentiaalisia tai jo toteutuneita hyötyjä ilmastolle, toteaa Sitowisen LCA-asiantuntija Sanni Mallat.
Tällä hetkellä hiilikädenjäljen laskentaan ei ole saatavilla standardisoitua laskentamenetelmää. Parhaaksi hyödynnettäväksi menetelmäksi on tunnistettu LUT-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatima ohjeistus hiilikädenjäljen laskentaan.
Hiilikädenjälki saavutetaan vertaamalla tuotteen tai palvelun ns. baseline-jalanjälkeä tarjottuun ratkaisuun. Hanselin tapauksessa esimerkkilaskennat laadittiin vuonna 2022 Hanselin kilpailuttamille aurinkovoimaloille ja uusiutuvan polttoöljyn käytölle. Laskenta tehtiin alla olevan kaavan mukaisesti.
- Esimerkkilaskennoiksi valikoituivat Hanselin dynaamisen hankintajärjestelmän kautta vuonna 2022 kilpailutetut aurinkovoimalat sekä Polttonesteiden säiliötoimitukset 2021–2023 (2025) -puitejärjestelyä käyttäneiden asiakkaiden hankkima uusiutuva polttoöljy. Lisäksi varmensimme Hanselin laatiman laskennan valtioasiakkaiden sähkönhankinnan alkuperätakuista, joiden katsotaan edistävän uusiutuvan energian käyttöä. Laskennat valikoituivat sen perusteella, että niiden koettiin olevan selkeitä hiilikädenjälkeä aiheuttavia tekijöitä, joista on hyvä lähteä liikkeelle. Aurinkovoimaloiden oletetaan korvaavan Suomen keskimääräistä sähköntuotantoa ja uusiutuvan polttoöljyn kevyttä polttoöljyä. Laskennassa otettiin huomioon sekä epäsuorat että suorat päästöt, Mallat kertoo.
- Saadut tulokset osoittavat, että aurinkovoimalat, uusiutuva polttoöljy ja alkuperätakuut edistävät omalta osaltaan uusiutuvan energian käyttöä, ja aiheuttavat näin ollen hiilikädenjälkeä. Hanselin asiakkaisiin kohdistuu potentiaalisia päästövähennysvaikutuksia, kun he hyödyntävät Hanselin tarjoamia yhteishankintasopimuksia. Esimerkiksi aurinkovoimalaskennassa, olettaen että kaikki vuonna 2022 kilpailutetut voimalat asennetaan myös saman vuoden aikana, potentiaalinen hiilikädenjälki säästäisi saman verran päästöjä vuodessa kuin noin 580 tuhannen kilometrin autoilu aiheuttaisi niitä, jatkaa Mallat.
Päädyimme tilaamaan sähkön verifioinnin ja kahden muun yhteishankinnan hiilikädenjälkilaskennan konsultilta. Pidimme tuloksia lupaavina ja odotamme mielenkiinnolla jatkoa ja laskentamallien kehittymistä.
Pasi Tainio, Hansel
- Hansel on jo useamman vuoden ajan tuottanut asiakkailleen ENVIMAT-mallilla keskiarvoistettua, euroihin perustuvaa tietoa hankintojen hiilijalanjäljestä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Meiltä on tiedusteltu, olemmeko pohtineet Hanselin hiilikädenjälkivaikutusta. Lähdimme itse laskemaan sähkösopimuksen hiilikädenjälkeä, mutta halusimme myös ulkopuolista näkemystä asiaan, sillä olimme hieman epävarmoja laskentaperiaatteista. Päädyimme tilaamaan sähkön verifioinnin ja kahden muun yhteishankinnan hiilikädenjälkilaskennan konsultilta. Pidimme tuloksia lupaavina ja odotamme mielenkiinnolla jatkoa ja laskentamallien kehittymistä, sanoo kategoriapäällikkö Pasi Tainio.
Hansel pystyy hyödyntämään esimerkkilaskentoja omassa kehitystyössään sekä ilmastotyöstään viestiessään. Kädenjäljen tarkoituksena on kannustaa tekemään päästöjä vähentäviä toimenpiteitä, jotka lähes poikkeuksetta vaativat monen toimijan yhteistyötä.
Laskennan tuloksia tarkastellessa on tärkeää pitää mielessä, että laskettua hiilikädenjälkeä ei saa vähentää sen mahdollistavan toimijan hiilijalanjäljestä.
Milla Lehikoinen, Sitowise
Kannustinvaikuttimen toimimiseksi on koettu järkevämmäksi se, että kaikki mahdollistajat saavat kädenjäljen samansuuruisena, kuin että sitä jaettaisiin toimijoiden kesken jollain periaatteella. Siksi on tärkeää, että kädenjälkeä ei vähennetä sen mahdollistavien toimijoiden hiilijalanjäljestä.
- Laskentaan tuo epävarmuutta muun muassa perusratkaisun ja tarjotun ratkaisun systeemirajaus: jos ne eivät ole johdonmukaisia keskenään, hiilikädenjälki tulee lasketuksi väärin. Lisäksi ratkaisun, johon omaa palvelua tai tuotetta verrataan, tulee kuvata mahdollisimman hyvin todellista tilannetta, ettei potentiaalinen kädenjälkivaikutus tule lasketuksi todellista suurempana. Laskennan tuloksia tarkastellessa on tärkeää pitää mielessä, että laskettua hiilikädenjälkeä ei saa vähentää sen mahdollistavan toimijan hiilijalanjäljestä, sanoo Lehikoinen.
Hansel on julkishallinnon yhteishankintayksikkö, jonka palvelujen ytimen muodostavat yhteishankinnat, joiden kautta asiakkaat voivat hankkia monipuolisesti tuotteita ja palveluja. Hanselin tavoitteena on säästää yhteiskunnan varoja lisäämällä tuottavuutta koko julkishallinnon hankintatoimeen. Toiminta perustuu Hansel-lakiin, jossa määritellään yhtiön tehtävät ja asiakkaat. Hansel on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, josta valtio omistaa 65 prosenttia ja Kuntaliitto 35 prosenttia. Toiminta rahoitetaan sopimustoimittajilta perittävillä palvelumaksuilla, jotka perustuvat asiakkaiden yhteishankintojen kautta tekemiin hankintoihin.