Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on koonnut jo 200 vuoden ajan kansallisesti merkittävää kokoelmaa Hallituskadulla sijaitsevaan kiinteistöönsä. Mittavalle kirjallisuuden, kulttuurihistorian ja kansanperinteen arkistolle on kaivattu lisätilaa jo pitkään, ja maanalaisen varastotilan mahdollisuutta tutkittiin Kruunuhaassa ensimmäisen kerran vuonna 2008.

– Alueella tehtiin silloin pohjatutkimuksia ja vuosikymmen myöhemmin aloitimme varsinaisen pohja- ja kalliorakennesuunnittelun, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Ulla Sipola. Hallituskadun alle päätettiin louhia ja rakentaa noin 700 neliön yksikerroksiset arkistotilat, joihin päästään suoraan SKS:n 130-vuotiaasta rakennuksesta.

Suunnittelussa huomioitiin yhden Suomen vanhimpien katuosuuksien kulttuuriarvo. Arkeologiset löydökset dokumentoitiin: löytyi muun muassa hiiltynyt kerros Helsingin suurpalon ajalta vuonna 1808.

Ulla Sipola, Sitowise

Sitä vastapäätä sijaitsee vieläkin vanhempi, vuonna 1862 valmistunut Ritarihuone. – Suunnittelussa pitikin huomioida molempien rakennusten suojeluarvot sekä alueen kulttuurihistoria. Onhan Servaali-kortteli yksi Suomen vanhimmista katuosuuksista, Sipola sanoo.– Onneksi molemmat rakennukset ovat tulleet vuosien mittaan suunnittelijoillemme hyvin tutuiksi perustuksia myöten.

Arkeologiset kerrostumat dokumentoitiin

Kalliorakenteiden louhinta suunniteltiin tarkkaan, muun muassa maaperän historia- ja perustietoselvityksen pohjalta. Rakennusluvan ehtona oli myös kaivutöiden yhteydessä esiin tulevien arkeologisten kerrostumien ja löydösten dokumentointi.

– Kadun alta löytyikin vanha nupukivipinta, muinaisjäännekerros ja hiiltynyt kerros Helsingin suurpalon ajalta vuonna 1808, kertoo Sitowisen pohjarakennesuunnittelija Petteri Kronqvist. Myös pohjaveden pintaa tarkkailtiin huolella, koska se suojasi puupaaluille perustettuja rakennuksia louhinta-alueen kaakkoispuolella. Pohjaveden pinnassa ei havaittu muutoksia.

Kertakäyttöinen, servaali2

Rakennusten kiviperustukset tuettiin ennen louhintaa

Pohjarakenteiden suunnittelun kannalta olennaisin lähtötieto oli Hallituskadun rakennusten ikä. – Aikakaudelle tyypillisesti perustukset oli tehty ilman laastia päällekkäin ladotuista irtokivistä ja lohkareista, Petteri kertoo. Molemmat rakennukset oli perustettu suoraan kallion päälle, ei maanvaraisesti. – Sen ansiosta rakennuksilla ei ollut painumavaaraa.

Silti molempien rakennusten kiviladelmaperustukset lujitettiin ennen louhintaa. Perustukset kaivettiin esiin pala kerrallaan, pinnat puhdistettiin ja suurimpiin kiviin kiinnitettiin tartuntatapit ja raudoitusverkko. Verkon päälle valettiin yhtenäinen betonimantteli, joka täyttää myös kivien välit. – Ennen louhintatöiden aloittamista myös perustusten alla olevaa kalliota lujitettiin vinosti kallioon poratuilla ja juotetuilla kalliotapeilla.

Louhintaraja kulki aivan rakennusten viertä

Varsinaisissa louhintatöissä huomio keskittyi tärinän hallintaan, jottei louhinta päässyt vahingoittamaan arvorakennusten herkkiä sisätiloja. – Tärinöitä hallittiin poraamalla ja sahaamalla kaivannon ulkoreunalinjat irti ennen varsinaista kivien irrotusta, Ulla sanoo. Perinteisten räjähdeaineiden lisäksi käytettiin kiilauslouhintaa. Huomioon piti ottaa myös Ritarihuoneen energiakaivot, jotka ohitettiin vain muutaman metrin päästä.

Asiakkaan päivittäinen toiminta helpottuu ja kuljetukset vähenevät. Kuitenkin kaupunkikuva säilyy ennallaan, eikä kadulta ei edes huomaa maanalaisen arkiston olemassaoloa.

Petteri Kronqvist, Sitowise

Ulla Sipola on erittäin tyytyväinen kokeneen pohjarakennusurakoitsija E.M. Pekkisen työnjälkeen. – Kallion palaset sahattiin siististi irti aivan rakennusten seiniä hipoen, ja kiven laatu oli niin upeaa ja sahausjälki tarkka, että kivistä olisi voinut tehdä vaikka keittiötasoja!

Kalliorakentamisen ansiosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa uuden arkiston nykyisen rakennuksen yhteyteen, mikä helpottaa päivittäistä toimintaa ja vähentää kuljetuksia ympäri keskustaa. Myös kaupunkikuva säilyy ennallaan. – Kun tila on valmis, kadulta ei edes huomaa maanalaisen arkiston olemassaoloa, Petteri toteaa tyytyväisenä. SKS:n uusi arkisto valmistuu vuoden 2022 aikana.

 

Hankkeesta kirjoittivat 18.3.2022 myös Projektiuutiset ja Tekniikka&Talous.