Lohjan kaupunki hyödyntää Sitowisen toteuttamaa paikkatietopohjaista ekologisen verkoston selvitystä tulevan maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa käytännön tasolla.
Salpausselkään kuuluvan Lohjanharjun ja Lohjanjärven kupeessa sijaitseva Lohjan kaupunki tilasi Sitowiseltä ekologisen verkoston selvityksen syksyllä 2021. Kaupunki tarvitsi lisää tietoa koko kaupungin viherrakenteesta, ekologisista yhteyksistä sekä niiden kehittämistarpeista ympäristön ja maankäytön suunnittelua varten.
– Lohjalla on ollut maankäytön rakennemalli jo vuodesta 2013 asti, mutta siitä ovat puuttuneet ekologiset verkostot, kertoo Lohjan kaupungin yleiskaavoittaja Kaisa Leppikangas. – Idea selvitystyölle lähti ympäristösuunnittelun näkökulmasta, ja maankäytön rakenteen suunnittelussa sille oli erityinen tarve.
Luontoalueiden lisäksi Sitowisen asiantuntijat kartoittivat ekologisen verkoston katkoskohdat, joista merkittävimpiä on kaupungin halkaiseva Turun moottoritie. Myös maankäyttö tiivistyy eri puolilla kaupunkia. – Siksi ekologiset yhteydet on tärkeää turvata kaavoituksessa, toteaa Sitowisen ympäristövaikutusten vanhempi asiantuntija Sonja Oksman.
Selvitys toteutettiin kahdessa vaiheessa. Syksyllä kartoitettiin koko kaupungin alue, ja pääpaino oli metsien muodostamassa viherverkostossa. Alkuvuodesta 2022 selvitystä tarkennettiin Lohjanharjun nauhataajaman alueella. – Siellä painottuu niittyverkoston rooli, ja alueella on myös erilaisia kulttuuriympäristöjä, Oksman sanoo. Ekologisesta verkostosta kertovat indikaattorilajit olivat kahdessa selvityksessä erilaiset. – Koko kunnan alueella indikaattorilajeina toimivat hirvieläimet ja nauhataajamassa liito-oravat.
Maankäytön tiivistyessä ekologiset yhteydet on yhä tärkeämpää turvata kaavoituksessa.
Sonja Oksman, Sitowise
Ekologisen verkoston selvitys toteutettiin paikkatietopohjaisena Sitowisen kehittämän prosessin mukaan. Taustalla on Seutukeke-hankkeen ohje ja alan pioneeri Seija Väreen työ, jonka soveltamista ja kehittämistä Sonja Oksman on jatkanut. Prosessi oli Leppikankaan mielestä selkeä ja johdonmukainen. – Oli motivoivaa ja mielekästä, että asiat etenivät niin hallitusti ja aikataulussa. Onhan omissa käsissä aina monta asiaa yhtä aikaa. Pystyimme hyödyntämään selvitysaineistoa suunnittelussa jo keskeneräisenä.
Sonja Oksman kiittelee projektin yhteishenkeä. – Se teki yhteistyöstä kaupungin kanssa todella mukavaa ja mutkatonta!
Idea selvitystyölle lähti ympäristösuunnittelun näkökulmasta, ja maankäytön rakenteen suunnittelussa sille oli erityinen tarve.
Kaisa Leppikangas, Lohjan kaupungin yleiskaavoittaja
Paikkatietoanalyysien perusteella kaupungin luontoalueista muodostettiin verkostokartta. Sitä ja asiantuntijoiden kehittämisehdotuksia jatkojalostettiin yhdessä työpajoissa. – Näin laaja yhteistyö kaupungin sisällä on hyödyllistä ja virkistävää, Leppikangas sanoo tyytyväisenä. Suurta lisäarvoa toivat esimerkiksi liikuntakeskuksen ja kaupunginpuutarhurin näkökulmat. – Hehän työskentelevät ekologisen verkoston kanssa käytännön tasolla ihan jatkuvasti.
Koska maankäytön tiivistäminen pirstoo ekologista verkostoa ja vie elintilaa luonnon lajistolta, se on suunniteltava niin, että eläinlajien mahdollisuudet liikkua turvallisesti laajojen elinympäristöjen välillä säilyvät. Asiantuntijat suosittelivat tiiviille taajama-alueelle vähintään 20 metrin levyisiä viheryhteyksiä, jotta niitä hyödyntävien eläinlajien kirjo olisi mahdollisimman laaja. – Kapeat puurivit ovat alttiimpia esimerkiksi myrskytuhoille, Oksman sanoo.
Selvitystyön liiteaineistona tuotettiin paikkatietokanta ja karttasarja, jota valmistellaan parhaillaan kaupungin henkilöstön käyttöön. Myöhemmin kartat tulevat olemaan kaikkien lohjalaisten saatavilla osana Sitowisen tuottamaa karttapalvelua. – Helpon karttapalvelun ansiosta selvityksen sisältö tavoittaakin ihmisiä todella laajasti, Leppikangas sanoo.
Hänen mukaansa ekologinen selvitys täydentää hyvin Lohjan maankäytön rakennemallia, joka ohjaa kaupungin osayleiskaavoitusta ja edelleen asemakaavoitusta. – Saamme tulevaisuudessa hyödynnettyä selvityksen tuloksia kaikilla kaavatasoilla. Ensimmäisenä konkreettisena käyttökohteena on nauhataajaman osayleiskaavan päivitys.