Luontotyötä tulee tehdä yhdessä ja kokonaisvaltaisesti

Kuntatoimijoille ja yrityksille suunnatussa webinaarissa tapahtuman Key Note -puhuja Miika Meretoja kertoi Turun kaupungin lumotyöstä. Sitowisen huippuasiantuntijat Vilja Larjosto ja Heli Nukki kertoivat puolestaan ilmastonmuutokseen varautumisesta ja luontopohjaisista ratkaisuista sekä kokonaisvaltaisesta luontoviisauden edistämisestä. Lisäksi tapahtuman keskusteluosuuksissa oli mukana Sitowisen vanhempi asiantuntija Aino Karilas.

Viesti kaikissa puheenvuoroissa oli sama: luontotyötä tulee tehdä yhdessä ja kokonaisvaltaisesti.

- Turun lumo-ohjelmassa määritellään hyvin konkreettisesti sisäinen toimintamalli, jolla kaupungin eri palvelukokonaisuudet voivat tukea luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä, kertoo Meretoja.

- Turussa työtä tehdään koko kaupunkikonsernissa, sekä asukkaiden että yritysten kanssa yhdessä ja kokonaisvaltaisesti.

Luontotyötä on tehty monissa kunnissa. Mikä nyt siis on muuttunut?

- Uutta tässä on nyt se, että alkaa olla kiire luontokadon hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Volyymia tulee kasvattaa ja suunnitella yhteistyössä luontopohjaisia ratkaisuja eri mittakaavoissa kaavoituksesta kunnossapitoon. Pystymme nykyään myös hyödyntämään luontotyön suunnittelussa kattavia digitaalisia työkaluja ja älyratkaisuja, joita voimme yhdessä kehittää eteenpäin, Larjosto sanoo.

Vuonna 2020 julkaistun EU:n luonnon monimuotoisuus -strategian toimenpiteistä yksi on kunnianhimoisen viherryttämissuunnitelman laatiminen. Se koskee yli 20 000 asukkaan kuntia ja EU edellyttää, että viherryttämissuunnitelmat ovat valmiita vuoteen 2030 mennessä.

- Kunnan viherryttämissuunnitelman laatiminen voi tuntua isolta kokonaisuudelta, koska se käsittää monta toimialaa kunnassa ja yhteensovitettavia teemoja on useita. Kannustankin kuntia lähtemään liikkeelle tunnustelemalla sekä läpikäymällä olemassa olevia ohjelmiaan ja laatimalla ensin työn lähtökohdaksi esimerkiksi luonnon monimuotoisuus -ohjelman. Näillä lähtöstepeillä työssä pääsee eteenpäin, Nukki toteaa.

Katso webinaarin tallenne ja nappaat hyvät luontotyön vinkit talteen!

Vastauksia webinaarin aikana tulleisiin kysymyksiin:

Miksi luontopohjaisia ratkaisuja ei hyödynnetä kaupungeissa nykyistä enemmän? Mitkä ovat haasteita tai esteitä?  

Esimerkiksi hulevesien luonnonmukainen hallinta on jo yleistynyt. Pitkälti kyse on siitä, että eri tekniikkalajien suunnittelua ja tavoitteiden yhteensovitusta pitäisi tehdä enemmän ja osallistavammin suunnitteluhankkeissa.

- Luontopohjaisille ratkaisuille on tarpeen varata tilaa jo kaavoituksessa. Usein aiemmissa vaiheissa määritellyt tilavaraukset eivät ole riittäviä esimerkiksi ekologisille yhteyksille tai hulevesien luonnonmukaisille hallintaratkaisujen toteuttamiseen ja kasvillisuuden perustamiselle, Larjosto sanoo.

Jo rakennetussa ympäristössä voidaan uusimisvaiheessa miettiä ratkaisuja tulevaisuuskelpoisiksi järjestelemällä esimerkiksi katutilaa uudelleen. Edelleen tarvitaan pilottihankkeita ja lisätietoa luontopohjaisten ratkaisujen kustannushyödyistä. Myös luontopohjaisten ratkaisujen kunnossapitoa tulisi kehittää, sillä joitakin ratkaisuja ei haluta toteuttaa, koska nykymenetelmin niiden kunnossapitoa pidetään hankalana. Todellisuudessa ylläpidon ei tarvitse merkitä lisäkustannuksia. Osaamme suunnitella helppohoitoisia luontopohjaisia ratkaisuja. Vastauksia tähän kysymykseen olisi itse asiassa kiinnostavaa kuulla myös kunnista.

Millä tavalla ilmastokestävän kasvillisuuden lisääminen kaupungeissa vaikuttaa kaupunkialueiden ylläpidon kustannuksiin?

 Jos ilmastokestävällä kasvillisuudella ajatellaan monilajisia puuistutuksia, voivat ne jonkin verran lisätä kustannuksia esimerkiksi helppohoitoiseen lehmukseen verrattuna. Ns. dynaamisten istutusten eil kerroksellisen, monilajise kasvillisuuden hoito on alkuvuosina intensiivisempää, mutta kustannukset eivät ole moninkertaisia tavanomaiseen verrattuna. Tuloksena on muutamissa vuosissa kokonaisuudeltaan kestävämpi istutus. Kunnossapidon säästöjä voidaan saada esimerkiksi suosimalla nurmikoiden sijaan niittyjä.

Kaupungeissa on nykyiselläänkin erilaisia istutuksia. Kyse ei ole vain lajistosta, sillä kaiken kasvillisuuden kestävyyden edellytys on hyvien kasvuolosuhteiden turvaaminen. Uudet toimintatavat voivat aiheuttaa aluksi kunnossapidon lisäkustannuksia, mutta hintaa ajatellessa kannattaa huomioida hyvinvoivan kaupunkikasvillisuuden muutkin hyödyt.

Millä saadaan konkretiaa tekemiseen kapunkisuunnittelussa/ kaavoituksessa? Hulevesiohjelma on jo, viherkerroin kehitystyön alla, mutta mitä muuta näiden jälkeen?

Yleiskaavan ja asemakaavoituksen välisellä tasolla kannattaa myös tehdä ekologisten verkostojen ja  siniviherrakenteen tarkasteluja, jotta voidaan tutkia ja varata asemakaavoituksessa riittävästi tilaa kaupunkivihreälle oikeissa paikoissa. Työkalujen ja ohjeiden käyttöön voidaan valita kunnianhimoisia kohteita ja esimerkiksi nostaa viherkertoimen rimaa. Toteutettujen hulevesikohteiden seuranta on myös tärkeään. Työkalut ovat apuvälineitä suunnitteluun, mutta eivät itsetarkoitus.

Viherkerroin käsittelee yleensä yksittäisiä tontteja, mutta luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon kannalta olisi hyödyllistä tarkastella ja ohjata myös kaupunginosan mittakaavaa. Asemakaavoituksen selvitysten yhteydessä voitaisiin tutkia esimerkiksi luontoarvojen ennallistamisen keinoja, mahdollista luontohaittojen hyvittämistä ja huomioida myös ns. tavallisen lähiluonnon rooli.

Myös katuverkosto on merkittävä potentiaalinen tila luonnon monimuotoisuuden huomoimiseen sekä ilmastoriskien lieventämiseen. Yhdistämällä nämä näkökulmat kunnallisteknisissä yleissuunnitelmissa voidaan pohjustaa luontopohjaisia ratkaisuja kuten kovan ja pehmeän infran yhdistämistä.

Millaisia digitaalisia ratkaisuja tarjoatte luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun? Entä millaisia digitaalisuutta hyödyntäviä ratkaisuja mielestänne pitäisi kehittää?

Biodiversiteetin laaja-alaista tarkastelua ja suunnittelutyötä varten meillä on käytössä useita digitaalisia palveluita. Lumo-katsaus on yksi näistä. Sen avulla voidaan tarkastella kunnan monimutoisuuden ydinalueita ja huomiota vaativia niiden välisiä yhteyksiä, joita tulisi vahvistaa. Lumo-katsauksen indikaattorit tuovat esiin kunnan monimuotoisuustyön kehittämistarpeita, joita parantaakseen suosittelemme kunnalle luonnon monimutoisuuden lisäämiseksi toimenpiteitä.   Lisäksi meillä on tarjota Smart Analytics -palveluita, joiden avulla voidaan tarkastella muun muassa metsäalueiden luonnonmonimuotoisuutta biodiversiteetti-indeksin avulla. Tämä soveltuu esimerkiksi energiahankkeiden suunnittelu- ja vaikutusten arviointityöhön.

Luontovaikutuksia voidaan seurata ja mitata myös muiden laskentamenetelmien avulla kuten Biodiversity Metric -menetelmällä sekä luontojalanjäljen laskemisella. Viherkerroin -työkalu ohjaa suunnittelua korttelitasolla.

Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa hyvä lähtötieto on tärkeää. Voimme laatia erilaisia paikkatietopohjaisia analyyseja, kuten riskianalyysejä ja vaihtoehtoisia skenaarioita. Digitaaliset ratkaisujen hyödyntäminen osallistavaan suunnitteluun sekä sensorien käyttö kasvillisuuden ja hulevesien seurannassa ovat mahdollisia. Digitaaliset ratkaisut auttavat toimenpiteiden kohdentamisessa vaikuttavimpiin toimiin ja kohteisiin.

Meillä on kiinnostus digitaalisten palveluiden yhteiskehittämiseen kuntien tarpeiden mukaan. Nykyisiä ja kehitettävieä digitaalisia työkaluja kannattaa hyödyntää apuvälineinä, mutta korostamme silti, että ne eivät korvaa huippuasiantuntijoitamme.