Sörnäisten rantatiellä sijaitseva, Siltavuorensalmen ylittävä uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön maanantaina 20.5.2024.
Hakaniemensilta näyttää veden ylle kaartuvalta holvisillalta, vaikka onkin rakenneteknisesti jotakin aivan muuta. Arkkitehtuuri loi sillalle harvinaisen monimuotoisen ja mielenkiintoisen geometrian, jonka toteutuksessa Sitowisen siltasuunnittelijat pääsivät esittämään ehdotonta parastaan.
Vuonna 2013 Sitowise aloitti, Helsingin kaupungin toimeksiannosta, hankekoordinointi toimeksiannon Kruunusillat hankkeeseen ja siihen liittyvien liikenneyhteyksien toteuttamiseksi. Ville Alajoki Helsingin kaupungilta oli vastuussa hankkeen edistämisestä ja Alajoelle sekä kaupungin hankeorganisaatiolle oli selkeä tarve lisäresursseille hankesuunnitelman laatimiseksi, kustannus- ja aikatauluhallintaan, suunnitteluttamiseen sekä muun muassa päätöksentekoaineistojen valmisteluun.
Hankkeen aikana myös Hakaniemensillan uusiminen liitettiin laajuuteen ja sitä kautta osaksi edistettävää kokonaisuutta. Hakaniemen alueen liikenneyhteyksiin ja etenkin siltoihin järjestettiin pienimuotoinen siltakilpailu Merihaansillan ja Hakaniemensillan uusimisesta.
Siltojen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2016 ideasuunnittelulla. Suunnittelun ohjausryhmä asetti tavoitteeksi saada uusia ideoita rakennettavien siltojen arkkitehtuurista, muotoilusta ja niiden liittymisestä kaupunkikuvaan, unohtamatta kuitenkaan teknisiä ja taloudellisia reunaehtoja kuten käyttöikä, liikenne- ja siltatekniikka sekä toteuttamiskustannukset.
Vaihtoehtoisia suunnitelmia oli laatimassa kaksi konsulttiyhtiötä, Ramboll Finland ja Pontek Oy. Siltaluonnokset arvioitiin ensin ohjausryhmässä ja se esitti arvosteluraadille vaihtoehtoiset suunnitelmat valittavaksi jatkosuunnitteluun. Hakaniemensillan osalta Pontek Oy:n ja Ylitys Oy:n kilpailuvaihtoehto valittiin voittajaksi.
Kruunusillat hankkeen edistyessä jaettiin hanke kahteen osaan, joista Kruunusillat-allianssin vastuulle tuli myös uuden Hakaniemensillan suunnittelu ja toteutus osana koko Hakaniemen alueen kehittämistä. Allianssin palveluntuottajien osapuolina olivat suunnittelutoimistot Sitowise, Ramboll ja Sweco sekä rakentajaosapuolina YIT ja Sweco.
Hankkeen kehitysvaiheessa Hakaniemensillan suunnitteluvastuun otti Sitowise Jussi Luokkakallion johdolla. Allianssin kehitysvaiheessa siltaratkaisua tarkennettiin ja kehitettiin suunnittelijoiden ja sillan rakentamisesta vastaavan YIT:n organisaation voimin. Kehitysvaiheessa päädyttiin ratkaisuun, jossa alkuperäinen jännitetty teräsbetoninen silta korvattiin betonikantisella teräsliittopalkkisillalla, jossa sillan toinen pääty on kiinnitetty kaareutuvilla jänneankkureilla kallioon.
Allianssin toteutusvaiheen myötä myös uuden Hakaniemensillan lopullisten rakennussuunnitelmien laatiminen käynnistyi. Kohde on ollut selkeästi haastavin koskaan Sitowisellä suunniteltu siltarakenne.
Suunnittelun viimeisenä osakokonaisuutena oli alapuolen teräsverhouksen suunnittelu, joka eteni käsi kädessä verhousrakenteen valmistuksen ja asennuksen kanssa. Yksinkertaiselta kuulostava kokonaisuus on jo itsessään merkittävän suuri. Verhous koostuu 10 000 kappaleen teräsosasta, joilla teräslevyverhous kannatellaan varsinaisesta sillasta.
Sillan alapinta sulautuu kaukomaisemassa sillan betoniseen yleisasuun. Lähempää tarkasteltuna alumiiniset verhouslevyt luovat sillalle täysin uutta ilmettä – erityisesti sillan eteläpäässä, jossa sillan ali kulkee jatkossa jalankulun ja pyöräilyn reitti. Alikulkuun on haettu avaruutta rei’ittämällä verhoilulevyt ja sijoittamalla valaistus verhoilulevyjen yläpuolelle. Eteläpäässä sillan ali kulkevat saavat siis kurkistuksen sillan rakenteisiin.
Sillan valaistus on kauttaaltaan integroitu ja upotettu arkkitehtuuriin. Valaisimet edustavat korkeaa suojausluokkaa ja ovat optisesti ainutlaatuisen suuntaavia, valaisten sekä julkisivun että kevyen liikenteen väylän. Kaukomaisemassa ne luovat Hakaniemen suunnasta alkaen sillan ylätasolle terävän, nuolimaisen kärjen, joka yhdistyy Kruunuhaassa perforoinnin sisältä heijastuvaan rauhallisempaan, lyhtymäiseen tunnelmaan.
