Sitowise suunnittelee kaksoisraiteen mentorimallilla. Ratahankkeissa on nyt enemmän töitä kuin tekijöitä.
Kauan odotettu ratahanke etenee Pohjois-Pohjanmaalla, kun Liminka–Oulu-kaksoisraiteen ratasuunnittelu aloitetaan Seinäjoki–Oulu-rataosalla. 19 kilometrin pituinen suunnittelualue ulottuu Limingan asema-alueen eteläpäästä Oulun ratapihalle.
Ratasuunnittelusta vastaa Sitowise, ja työn tilaaja on Väylävirasto. Suunnittelu toteutetaan mentorointimallilla, jossa koulutetaan uusia ammattilaisia tekijäpulasta kärsivälle alalle.
Kaksoisraide mahdollistaa nopeuden noston 160 kilometristä 200 kilometriin tunnissa sekä juna- ja liikennemäärien lisäämisen rataosuudella.
– Liminka–Oulu-rataosuus on tunnistettu pullonkaula Tampereen ja Oulun välisessä raideliikenteessä. Kyse on yksiraiteisesta sekaradasta, jolla henkilö- ja tavaraliikenteen odotetaan kasvavan. Rataosuuden kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä, projektipäällikkö Eero Virtanen Väylävirastosta taustoittaa.
Ratasuunnittelu on viimeinen vaihe ennen hankkeen toteuttamispäätöstä. Suunnitteluhanke sisältää kaksoisraiteen, tarvittavat tieyhteydet sekä sillat ja muut taitorakenteet.
– Ratasuunnitteluvaiheessa yleisöllä on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopullisiin suunnitelmiin, joiden pohjalta rakentamisesta päätetään. Ratasuunnitelma esitellään aikanaan yleisötilaisuuksissa, ja siihen voivat ottaa kantaa esimerkiksi maanomistajat, Virtanen kertoo.
Suunnittelussa selvitetään mahdolliset kaavamuutostarpeet sekä maan lunastukset, joita kaksoisraiteen rakentaminen edellyttää. Lisäksi laaditaan muun muassa melu- ja tärinäselvitykset.
– Ratasuunnittelu on tärkeä vaihe, sillä kyse on myös ihmisten elinpiiristä. Tavoitteena on lainvoimainen ratasuunnitelma, jossa esimerkiksi maanomistus ei aseta rajoituksia rakentamiselle, Sitowisen johtava konsultti Janne Tuovinen kertoo.
Ensimmäiset yleisötilaisuudet järjestetään näillä näkymin vuoden 2023 kesällä, ja ratasuunnitelman on määrä valmistua kesään 2024 mennessä.
Liminka–Oulu-kaksoisraiteen rakentamisesta ei ole tehty toistaiseksi päätöstä, mutta suunnittelua viedään eteenpäin valtion erillisrahoituksella. Suunnittelusta on sovittu Oulun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa 2020-2031. Suunnitteluhanke toteutetaan osittain EU-rahoituksella.
Sitowise on viime vuosina suunnitellut kaksoisraiteita muun muassa Helsingin ja Turun välisellä Salo–Hajala-rataosuudella sekä LUIMA-hankkeessa Rauha–Imatra-välillä.
Liminka–Oulu-hankkeen erityispiirteenä on, että kaksoisraidetta suunnitellaan pehmeikölle eli rakentamiselle huonosti soveltuvalle maaperälle, kertoo Sitowisen suunnittelupäällikkö Seppo Veijovuori.
Vaativassa kohteessa pohjarakenteiden onnistunut suunnittelu ja toteutus tuovat kustannussäästöjä radan kunnossapidossa.
Eero Virtanen, Väylävirasto
Suunnittelualue on vanhaa merenpohjaa. Esimerkiksi nykyisellä rataosuudella siltojen paalut ovat enimmillään yli 40 metrin syvyydessä. Suunnittelualue käsittää kaikkiaan lähes 30 maantien tai vesistön ylittävää siltaa.
– Kohde on geosuunnittelun kannalta poikkeuksellisen vaativa. Maaperän koostumus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten lähelle toisiaan kaksi raidetta voidaan rakentaa eli paljonko ratakäytävää on levitettävä nykyisestä. Tämä taas vaikuttaa luonnollisesti rakentamisen kustannuksiin, Veijovuori kertoo.
– Tällaisessa kohteessa junaradan pohjarakenteiden onnistunut suunnittelu ja toteutus tuovat kustannussäästöjä radan kunnossapidossa, Virtanen sanoo.
Sitowise toteuttaa suunnitteluhankkeen mentorointimallilla, jossa koulutetaan alalle uusia projektipäälliköitä. Mentorina toimii Seppo Veijovuori, ja valmennettavana on Janne Tuovinen, molemmat sitowiseläisiä.
Sitowise on kokeillut mallia aikaisemmin Salosta Hajalaan kulkevan kaksoisraiteen suunnittelussa, jossa Veijovuori toimi myös mentorina.
Projektin johtamisessa on tarvittavaa rauhallisuutta, kun vieressä on kokenut kettu.
Janne Tuovinen, Sitowise
– Rautatiepuolella tarvitaan kipeästi uusia osaajia, sillä alalta poistuu vuosittain noin 1 000 insinööriä. Haluamme tilaajana olla osaltamme vastaamassa tähän tarpeeseen, Virtanen sanoo.
Sitowise tarjosi Väylävirastolle hankkeen tarjouskilpailuvaiheessa mallia, jossa projektiin kiinnitetään mentoroitava projektipäällikkö, jonka kokemus on selvitys- ja kehityshankkeista.
Tuovisen tausta on Väylävirastossa rautatiealan osaamisen kehittämistehtävissä. Hän on työskennellyt Sitowisen rataosaston asiantuntijatehtävissä vuodesta 2020. Ratasuunnitteluprojektin johtaminen on hänelle kuitenkin uutta.
– Taustani on ratapuolella, mutta mentorointiohjelma antaa mahdollisuuden hankkia kokemusta isompien kokonaisuuksien hallinnasta ja esimerkiksi eri teknisten alojen ohjaamisesta, Tuovinen kertoo.
Veijovuorella on puolestaan yli 35 vuoden kokemus infrahankkeiden suunnittelusta. Sitowisen palveluksessa hän on työskennellyt 22 vuotta.
Veijovuori ja Tuovinen kertovat, että mentorointi on esimerkiksi tarvittavien tekniikka-alojen, hankkeen erityispiirteiden ja aikataulujen läpi käymistä, yleisötilaisuuksien suunnittelua ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.
– Projektin johtamisessa on tarvittavaa rauhallisuutta, kun vieressä on kokenut kettu, jonka kanssa sparrata asioita. On myös tärkeää, että sparraamiselle on myös strukturoitu riittävästi aikaa projektissa, Tuovinen pohtii.
Kaksikko huomauttaa, että ratahankkeissa riittää nyt töitä suunnittelijoille ja projektien vetäjille pitkälle tulevaisuuteen. Vihreä siirtymä näkyy valtion panostuksissa rautatiehankkeisiin.
– Isoja projekteja on meneillään enemmän kuin vuosikymmeniin. Töitä on tällä hetkellä enemmän kuin tekijöitä, sanoo Veijovuori.