Kuntien kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt on laskettu jo kolmatta kertaa. Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämään Kulma-hankkeeseen osallistuneiden 22 kunnan päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden vuonna 2024.

Kestävän tason saavuttamiseen on vielä matkaa. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yksittäistä suomalaista kohden laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. 

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat kuitenkin hyvät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.  

Laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia. Seurantatietoa ja entistä tarkempia päästölaskelmia tarvitaan myös jatkossa.
 

Mistä on kyse?

Puhuttaessa kuntien kasvihuonekaasupäästöistä tarkoitetaan yleensä alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä.
Alueelliset päästölaskentamallit kattavat pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt sekä muut kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt.
Kulutusperusteisella päästölaskennalla taas pyritään laskemaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen selvittäminen täydentää alueellisen kasvihuonekaasupäästölaskennan tarjoamaa tietoa.

Laskenta kehittyy ja tarkentuu jatkuvasti

Päästöjen laskentaan käytettävää Kulma-mallia kehitetään jatkuvasti, jotta jokaisella laskentakierroksella päästäisiin aiempaa tarkempiin tuloksiin. Tällä kierroksella laskentaa pystyttiin tarkentamaan erityisesti yksityisen sektorin osalta. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia päivitettiin vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa. 

- Laskentamallin kehityksen yhteydessä oli rohkaisevaa huomata, että noin 57 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista pystytään laskemaan Kulma-mallissa jo nyt euromääräistä kulutusta tarkempaan dataan ja menetelmiin perustuen osana energiankulutuksen, rakentamisen, liikkumisen ja ruuan päästölaskentaa, iloitsee osastopäällikkö Emma Liljeström Sitowiselta.

Energiankulutuksen osuus kasvihuonekaasupäästöistä pienentynyt

Kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu viidelle sektorille: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen, ruoka sekä tavarat ja palvelut. Näistä tavaroiden ja palveluiden kulutus sekä ruoka aiheuttivat yhdessä keskimäärin yli puolet kuntien kaikista kulutusperusteisista päästöistä vuonna 2024. 

Kulutuksen kasvihuonepäästöt sektoreittain

Kuva. Kulutuksen kasvihuonepäästöt sektoreittain vuosina 2020, 2022 ja 2024. 

Energiankulutuksen osuus kuntien kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä on pienentynyt merkittävästi. Vuonna 2020 energiankulutus vastasi keskimäärin lähes kolmannesta kuntien päästöistä, kun vuonna 2024 osuus oli enää viidenneksen. Laskennassa mukana olleiden kuntien keskimääräiset energiankulutuksen päästöt ovat laskeneet 365 kilotonnista hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2020 keskimäärin 200,8 kilotonniin hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2024. 

Myös rakentamisen päästöjen osuus oli vuonna 2024 aikaisempia laskentoja pienempi johtuen muun muassa alan taantumasta sen myötä vähentyneestä rakentamisesta.

energiankulutuksen päästöt

Kuva: Kulma-laskentaan osallistuneiden kuntien energiankulutuksen päästöt keskimäärin vuosina 2020, 2022 ja 2024. 

Jokaisen kuluttajan päätöksillä merkitystä

Kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Laskennassa tunnistettiin merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen voi vähentää aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä jopa puoleen. 

Keittiössä siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella. 

- Leikkeiden kulutuksen laskusta on jo selviä viitteitä, ja nähtäväksi jää vaikuttaako jauhelihan tarjonnan vähentyminen tulevaisuudessa pysyvämmin myös naudanlihan kulutuksen pienenemiseen, nyt kotitalouksissa on jo päädytty etsimään uusia korvaavia ruokia jauheliharuokien sijaan, pohtii Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri tämän hetken tilannetta.

Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä. 

sitowise vastuullisuus ikoni

Vinkkejä kulutuksen päästöjen vähentämiseen

Energiankulutus

  • Luovu öljylämmityksestä ja siirry uusiutuvaan energiaan.
  • Paranna asuinrakennusten energiatehokkuutta.
  • Hyödynnä tukimuodot lämmitysjärjestelmän muutoksiin.

 

Rakentaminen

  • Käytä kierrätettyjä ja vähähiilisiä materiaaleja.
  • Minimoi rakennustarve tehostamalla tilojen käyttöä ja korjaamalla vanhaa.

 

Liikkuminen

  • Suosi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä henkilöautoilun sijaan.

 

Ruoka

  • Valitse kasvispainotteisempi ruokavalio ravitsemussuositusten mukaisesti.
  • Korvaa naudanliha kasviproteiinilla.

 

Tavarat ja palvelut

  • Osta vain tarpeeseen ja vähennä impulssiostoja.
  • Kierrätä ja korjaa vanhaa.

Lisätiedot

Näytä lisää

Tutustu Sitowisen palveluihin

Hiilijalanjäljen laskenta

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta ihmisen toiminta vaikuttaa sen etenemiseen. Me voimme ratkaisuillamme hillitä ilmastonmuutosta. Hiilijalanjäljen laskenta on ensiaskel muutoksessa.