Sitowisen akustiikkasuunnittelijat ovat mukana useissa Keilaniemen tornitaloissa, kuten keskeiselle paikalle rakentuvissa neljässä asuintornissa, joista korkein pilvenpiirtäjä ulottuu noin 145 metriin. Akustiikan kannalta korkeissa rakennuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi hissien sijainteihin.

– Hissit kulkevat korkeissa rakennuksissa tavanomaista nopeammin, mikä aiheuttaa myös enemmän runkoääntä, selittää Sitowisen akustiikkasuunnittelun palvelualuejohtaja Anttoni Kananen. Hän on suunnitellut akustiikan muun muassa kahteen YIT:n asuintorniin: 15-kerroksiseen Espoon Seasideen ja 22-kerroksiseen Skylineen.

Hissien tuottamat runkoäänet ovat ongelma useimmiten aivan hissien vieressä, ja siksi akustiikkasuunnittelijat suosittelevat välttämään asuntojen sijoittamista hissien luo. – Asunnot voidaan kuitenkin myös suojata sisäpuolelta lisäverhouksilla, jotka estävät runkoääniä säteilemästä massiivisista betonielementeistä asuntoon.

Asuntoihin tai toimitiloihin ulkopuolelta tulevat äänet eli ympäristömelu ei ole Kanasen mukaan Keilaniemessä ongelma. Merkittävin syy siihen on Kehä I:n kulkeminen maan alla tunnelissa.

Mies tekemässä akustiikkamittausta

Akustiikkavarauksilla säilytetään muuntojoustavuus

Yksi Sitowisen akustiikkasuunnittelukohteista on Keilaniemenrantaan jo valmistunut KOy Keilalampi, jonka pääkäyttäjänä on vakuutusyhtiö If. Akustiikkasuunnittelua on tarvittu myös kohteen lähellä sijaitsevissa lasipaviljongeissa: alueen käyttäjien kohtaamispaikoissa.

– Keilalammen erityispiirteenä on maan alle sijoitettu neuvottelukeskus, kertoo Sitowisen akustiikkasuunnittelun projektipäällikkö Miikka Valtonen. Kohde on hyvä esimerkki myös projektista, jossa suunnittelua tehdään samanaikaisesti, kun työmaa on käynnissä. – Suunnitelmien detaljeja muokattiin alkuperäisistä, kun pääkäyttäjä varmistui.

Toimistojen muuntojoustavuuteen pyritään varautumaan alusta asti suunnittelemalla akustiikkaratkaisut niin, että kerrokset on mahdollista jakaa eri toimijoita varten osiin. Myös hybridityöskentelyn vaatimukset huomioidaan aina. – Avotoimistoissakin varaudutaan teknisesti neuvottelu- ja vetäytymishuoneisiin, joissa on hyvä pitää Teams-palavereja, Valtonen sanoo.

Toimistotilojen keskelle on sijoitettu erilaisia pajatiloja, joissa on omat akustiikkavaatimuksensa.

Miikka Valtonen, Sitowise

Moderneja toimistotiloja edustaa Keilaniemessä NCC:n kehittämä ja rakentama Next metroaseman ja Raide-Jokerin tulevan pikaraitiopysäkin lähellä. Tiloihin on suunniteltu pääkäyttäjän toiveesta tavanomaista parempi äänieristys. – Lisäksi toimistotilojen keskelle on sijoitettu erilaisia pajatiloja, joissa on omat akustiikkavaatimuksensa.

Akustiikka antaa lisäpisteitä ympäristösertifioinneissa

Kaikkia Keilaniemen suunnittelukohteita yhdistää tavanomaista korkeampi laatutaso. Siitä kertovat monet LEED- ja BREEAM-ympäristösertifioinnit, joissa akustiikkasuunnittelullakin on roolinsa.

– Lisäpisteitä saa esimerkiksi käyttäjille terveellisten olosuhteiden luomisella ja ympäristömelun vähentämisellä, Kananen kertoo. Tiloihin luodaan sopivat äänitasot muun muassa vähentämällä talotekniikkajärjestelmistä syntyvää melua erilaisilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Toisinaan avotoimistoon lisätään peittoäänijärjestelmä, joka peittää puheesta syntyvää melua.– Rakennus ei saa myöskään tuottaa ulospäin ääntä, joka ylittää taustamelutason.

Toimiva huoneakustiikka on toki tärkeää myös asuinrakennuksissa, esimerkiksi porraskäytävissä ja muissa yleisissä tiloissa.

Anttoni Kananen, Sitowise

Erilaisten sisätilojen akustiikkasuunnittelussa pätevät Valtosen ja Kanasen mukaan samat lainalaisuudet käyttötarkoituksesta riippumatta. Vain painotukset vaihtelevat. Asuin- ja majoituskohteilla on toimistoja tiukemmat hiljaisuusvaatimukset, jotta rakennuksen äänitaso ei häiritse nukkumista.

– Toimistotiloissa korostuu puolestaan huoneakustiikka ja äänien riittävä vaimennus, Kananen sanoo. Suuressakin aulatilassa pitää saada helposti puheesta selvää, eivätkä äänet saa kantautua toimistokerroksen päästä päähän. – Toimiva huoneakustiikka on toki tärkeää myös asuinrakennuksissa, esimerkiksi porraskäytävissä ja muissa yleisissä tiloissa.

Image
ikoni file

Sitowisen akustiikkasuunnittelukohteet Keilaniemessä:

  • KOy Keilalampi
  • Keilaniemenrannan paviljongit
  • Keilaniemen asuintornit
  • As Oy Espoon Seaside
  • As Oy Espoon Skyline
  • Keilaniemen Next
  • Raide-Jokeri
  • Keilaniemen metroasema
  • Keilaniemen maanalainen kalliopysäköintilaitos
Raide-Jokerin testiajo Espoossa Säterin edessä.

Lue myös Keilaniemen liikenneinfran, kuten Suomen ensimmäisen pikaraitiotie Raide-Jokerin, akustiikkasuunnittelusta!

Keilaniemen kehitys ei näy ainoastaan asuin- ja toimitilarakentamisessa. Arkea sujuvoittamaan tarvitaan myös toimivia liikenneratkaisuja, joita tarjoaa Länsimetro ja pian valmistuva Raide-Jokeri. Alueen akustiikkasuunnittelussa korostuu myös liikenneinfran tuottaman melun ja tärinän hallinta.