Mikä ihmeen RYHTI?
RYHTI — viralliselta nimeltään rakennetun ympäristön tietojärjestelmä — on ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteinen hanke, jonka tavoitteena on koota koko Suomen kaava- ja rakennustiedot yhteen, koneluettavaan ja yhteen toimivaan muotoon. Järjestelmä koostuu kahdesta tietovarannosta: alueidenkäytön tietovarannosta (kaavat, tonttijaot, maankäyttörajoitukset) ja rakennustietovarannosta (rakentamisluvat, katselmukset, rakennustiedot).
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen kunnan täytyy siirtyä tuottamaan kaava- ja rakennuslupatietonsa kansallisen tietomallin mukaisessa, koneluettavassa muodossa — ja toimittamaan ne RYHTI-järjestelmään. Yhtenäinen tietopohja mahdollistaa viranomaisten sujuvan tiedonvaihdon, laadukkaan data-analytiikan alueidenkäytön tueksi sekä rakennustietojen reaaliaikaisen saatavuuden pelastusviranomaisille, Maanmittauslaitokselle ja muille.
Rakentamistiedot on tuotettava yhteen toimivassa muodossa 1.1.2026 alkaen, ja tiedot on toimitettava RYHTI-järjestelmään viimeistään 1.1.2029. Alueidenkäytön tietojen toimittamisen määräaika on niin ikään 1.1.2029.
Mitä RYHTI tarkoittaa rakennusvalvonnalle?
Rakennusvalvonnan näkökulmasta RYHTI tuo mukanaan konkreettisen uudistuksen luvitusprosessiin. 1.1.2026 alkaen voimaan astuvat seuraavat vaatimukset: rakentamislupahakemuksen kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu (viivästymisestä seuraa 20 % palautus lupamaksusta kultakin viivästyneeltä kuukaudelta), tietomallimuotoisten suunnitelmien käsittely sekä rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta, ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennusvalvonnan tietomalli laajenee merkittävästi nykyisestä. Jatkossa järjestelmässä on hallittava aiempaa laajempi tietosisältö: rakennuksen osat, geometriat, väestönsuojat, energiatiedot, latauspisteet, sisäverkot ja asiakirjat metatietoineen, kaikki kohdistettuna oikeaan lupaan, katselmukseen tai rakennuksen osaan. Myös asiakirjojen hallinta muuttuu: asiakirjoille tulee pakolliset metatiedot ja ne on toimitettava RYHTI-järjestelmään oikein kohdistettuina.
Tietovirrat pysyvät silti pääosin tuttuina. Hakemus vastaanotetaan kunnan asiointipalvelun kautta, käsittely tapahtuu kuntajärjestelmässä, ja RYHTI-ydintieto siirtyy automaattisesti rajapintojen kautta. Kuntien olemassa olevia prosesseja rikotaan mahdollisimman vähän ja kunnat toimittavat tiedot valtiolle vain kerran, jonka jälkeen RYHTI jakaa ne eteenpäin muille tarvitseville viranomaisille.
Mitä RYHTI tarkoittaa kaavoittajille?
Kaavoituksen puolella muutos on kenties vielä syvällisempi. Siirtyminen tietomallimuotoiseen kaavoitukseen tarkoittaa, että asema- ja yleiskaavat tuotetaan jatkossa kansallisen kaavatietomallin mukaisessa rakenteessa, eikä enää pelkästään PDF-kaavakarttoina ja tekstidokumentteina, vaan koneen tulkitsemana paikkatietona, jossa jokaisella kaavamääräyksellä on oma tietorakenteensa. Lisäksi voimassa olevat kaavat on saatettava tietomalliin VOOKA-prosessin kautta.
Raaseporin kaavoitusinsinööri Niclas Skog kuvasi muutosta osuvasti: RYHTI vähentää byrokratiaa, parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon aivan uudella tavalla. Tietomallimuotoinen kaavoitus ei edellytä suurta organisaatiota, vaan se edellyttää oikeita työkaluja ja osaavan kumppanin.
Sitowise ja RYHTI: kumppanuus alusta alkaen
Olemme olleet mukana rakentamassa itse RYHTI-järjestelmää osana Solita-Sitowise-ryhmittymää, joka valittiin SYKEn kilpailutuksessa järjestelmän tekniseksi toteuttajaksi vuonna 2022. Kumppanitestaushankkeissa olemme olleet mukana useamman kunnan kanssa sekä kaavoituksen että rakennusvalvonnan RYHTI-siirtymässä:
Raasepori (kaavoitus) – Varmistettiin, että Ryhti-järjestelmän rajapinnat ja tietomallit toimivat kaupungin Louhi-karttapalvelun kanssa. Luotiin ja testattiin prosessi kaavamateriaalien siirtämiseksi Louhin kautta RYHTI-järjestelmään.
Lieto (rakennusvalvonta) – Kehitettiin ja testattiin Louheen rakennuslupa-, toimenpidelupa-, purkamislupa- ja poikkeamispäätöksiin liittyvät RYHTI-rajapinnat. Hankkeen tulokset hyödyttävät kaikkia kuntia, joilla on käytössä Sitowisen Louhi.
Ulvila (kaavoitus, käynnissä) – Jatketaan Raaseporin hankkeen työtä laajemmalla kuntakoalitiolla (mukana Akaa, Alajärvi, Hanko, Nakkila). Hankkeessa luodaan yhä useamman erityyppisen kunnan tarpeisiin soveltuva kokonaisuus.
Mäntyharju (rakennusvalvonta, käynnissä) – Mahdollistetaan rakentamisen tietomallin tietojen esittäminen, käsittely ja tallennus Louhi-järjestelmään, sekä tiedonsiirron testaus RYHTI-järjestelmään.Tiesitkö? Rahoitusta RYHTI-siirtymään on saatavilla!