Oulun Satama on yksi Perämeren suurimmista yleissatamista, ja sen käyttäjillä on korkeat odotukset ja laatuvaatimukset. Suomalaisilta tuonti- ja vientiyrityksiltä vaaditaan yhä parempaa kustannustehokkuutta, reagointikykyä ja ekologisuutta sekä läpinäkyviä logistiikkaketjuja. – Kumppaniverkostomme toivoo, että satama ottaisi vetovastuun digitaalisten palvelujen kehittämisestä. Sillä tiellä me nyt olemme, kertoo sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen.

Sitowisen digitaalisiin palveluihin on kuulunut jo vuosia tiedon tehokas kerääminen ja visuaalinen esittäminen kaupunkiympäristöistä. Dynaamiset ja interaktiiviset digitaaliset kaksoset ovat askel eteenpäin. Oulun Satamasta luotava digikaksonen tarjoaa sataman toimijoille ajantasaista tietoa ja helposti ymmärrettävän visuaalisen tilannekuvan.

Jatkuvasti kehittyvä infra on yksi Oulun Sataman kilpailueduista. Satamaan on juuri avautumassa uusi 12,5-metrinen väylä ja kymmeniä hehtaareja uutta kenttää. Digitaalisuus tuo uuden elementin perinteisten vahvuuksien rinnalle. – Asiakkaiden kilpailukyvyn parantaminen on meille tärkein asia. Kun pohjoissuomalaiset yritykset pärjäävät, myös satamalla menee hyvin, Mykkänen sanoo.

Katso upea esittelyvideo Oulun Sataman Digitaalisesta kaksosesta

Dynaaminen digikaksonen puhuttaa alalla

Digikaksonen määritellään usein visuaaliseksi kuvaukseksi olemassa olevasta reaalimaailmasta. Sitowisen esittelymallien asiantuntija Jarkko Männistön mielestä digikaksosen pitää olla myös dynaaminen. – Silloin malli havainnollistaa liikettä ja sisältää aidon ympäristön haasteita.

Oulun Satamasta on luotu dynaaminen ja interaktiivinen digikaksonen, jonka mahdollisuuksia testattiin aluksi pilottihankkeessa. – Pilotti osoitti, että pystymme lukemaan tietoa data-altaasta, visualisoimaan sen 3D-mallissa ja julkaisemaan lähes reaaliajassa, Männistö sanoo. – Olemme myös kehittäneet yhteyksiä todellisen ja digitaalisen maailman välille.

Mallissa ajetaan tällä hetkellä erilaisia simulaatioita, mikä auttaa suunnittelemaan alueen toimintoja, kuten älykästä valaistusta. Malliin voidaan liittää tietoa myös sääpalveluista. – On tärkeää tietää, miten esimerkiksi pimeys, tuulisuus, sade tai jäätilanne viivyttää toimintoja, Männistö toteaa.

Tulevaisuudessa digikaksonen auttaa havainnollistamaan sataman laivojen, maaliikenteen ja infran toimintaa. – Lisäksi digikaksonen luo mahdollisuuksia autonomisen liikenteen kehittämiseen, dronekuljetuksiin ja tekoälyn käyttöön, esimerkiksi ajoneuvojen tunnistamisessa, Männistö visioi.

Sataman digikaksosen toteutuksesta vastasi Sitowisellä asiantunteva tiimi Jarkko Männistön johdolla.
–Digikaksonen toteutettiin yhdistämällä kahta Sitowisen teknologista alustaa, paikkatietoalusta Louhea sekä AURA-virtuaaliympäristöä, joka puolestaan hyödyntää Unityn reaaliaikaista 3D-pelimoottoriteknologiaa. Nämä teknologiat komppaavat toteutuksessa hienosti toinen toisiaan. Unity mahdollistaa korkealuokkaisen visuaalisen lopputuloksen sekä erilaisten simulaatiotyökalujen käytön, kertoo digitaalisten kaksosten asiantuntija Niko Moreira Sitowiseltä.

Sitowisen AURA-virtuaaliympäristöön on rakennettu erilaisia työkaluja ja käyttöliittymiä, jotka mahdollistavat pelimaailman teknologioiden hyödyntämisen rakennetun ympäristön ja liikkumisen kentässä.

”Digitaalinen kaksonen on käyttöliittymä tiedon äärelle”

Oulun Satamalle digikaksosen tärkein tehtävä on kerätä eri toimijoiden tekemiset yhteen paikkaan. Ajantasaista tietoa sataman toiminnasta halutaan jakaa koko ekosysteemille, kuten luotsaus- ja turvallisuuspalveluille, viranomaisille ja yrityksille koko logistiikkaketjun varrella. – Satamaan saapuu vierailevaa liikennettä meriteitse, raiteilla ja pyörillä, kertoo sataman digitalisaatiosta vastaava Mira Juola.

Hänen mukaansa digikaksonen havainnollistaa sataman toimintaa ja antaa kaikille alueen käyttäjille visuaalista tilannetietoa. – Moderni ja ketterä dynaamisen tiedon alusta näyttää, miten satama toimii, palvelee ja kehittyy. Digikaksonen onkin tärkeimpiä käyttöliittymiämme tiedon äärelle.

Digikaksosen kehitystyössä kiinnitetään huomiota myös verkkokapasiteettiin, kuten 5G-yhteyksiin. Siinä missä valtakunnalliset verkko-operaattorit mallintavat kokonaisia kaupunkeja arvioidessaan signaalien kulkua, satama toimii paikallisena mikro-operaattorina. – Meidän on huomioitava, että satama muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi konttipinot tai laivat voivat blokata signaalia.

Satamassa halutaankin varmistaa, että digitaaliset palvelut ovat saatavilla kaikissa tilanteissa. – Haluamme visualisoida digikaksosella myös verkkojen kapasiteettia ja signaalien vahvuutta, Juola kertoo. – Näin pystymme antamaan sataman toimijoille ajantasaista tietoa verkon tilanteesta ja ratkaisemaan yhteysongelmat nopeasti.

Tiedon jakaminen on digitaalista kiertotalousajattelua

Sitowisen Männistö näkee digitaaliset kaksoset mahdollisuutena rikastaa tietomalleja, jolloin tietoa hyödynnetään monipuolisesti ja avoimesti. – Digitaalisten ratkaisujen tärkein tehtävä on auttaa datan haltuunotossa ja jakamisessa. Kyse on digitaalisen maailman kiertotalousajattelusta.

Maailma on tiedonhallinnan näkökulmasta yhä kaoottisempi, ja Männistön mielestä valtavat datamäärät haastavat yhtä lailla tavallisia ihmisiä kuin alan asiantuntijoita. – Tiedon ymmärrettävyydestä on tullut ydinasia, ja juuri se on digikaksosen vahvuus.

Oulun Sataman digitalisaatio on hyvässä vauhdissa, ja Mykkänen kuvaakin kehitystyötä yhteisenä prosessina yksittäisen projektin sijaan. Hän ja Juola ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Sitowisen kanssa. – Sitowisen asiantuntijoilla on sekä osaamista että intoa digikaksosemme kehittämiseen. Uusien asioiden rakentamisessa on tärkeää myös halu oppia yhdessä!