Turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Enää ei voida ajatella, että turvallisuus olisi ainoastaan viranomaisten vastuulla. Turvallisuus on yhteinen tehtävä, joka yhdistää yritykset, julkisen sektorin ja yhteiskunnan.

Marraskuussa Sitowise järjesti sidosryhmätapahtuman, joka kokosi päättäjät keskustelemaan turvallisuudesta, varautumisesta ja huoltovarmuudesta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Tapahtuman tavoitteena oli herättää vuoropuhelua ja löytää yhteisiä ratkaisuja siihen, miten Suomi vahvistaa kriisinkestävyyttään ja miten yritykset voivat olla osa tätä kokonaisuutta kumppaneina ja kehittäjinä.

Sitowisen toimitusjohtaja: “Turvallisuus ei synny järjestelmistä, vaan ihmisistä”

Tilaisuuden avasi Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa, joka toi esiin oivalluksiaan hiljattain käymältään Maanpuolustuskurssilta. Hänen mukaansa turvallisuus on ennen kaikkea yhteistyötä ja jatkuvaa valmiutta, ei yksittäinen projekti.

- Turvallisuus ei synny järjestelmistä, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä heidän välillään. Se, miten me varaudumme ja toimimme yhdessä, määrittää paitsi kriisinkestävyytemme, myös sen, kuinka vahvana nousemme eteenpäin.

Sitowisen rooli turvallisuuden kentässä on rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät rakenteellisesti, digitaalisesti ja henkisesti. Monialainen osaaminen ulottuu infrasta avaruusteknologiaan ja mahdollistaa kriittisten yhteyksien turvaamisen kaikissa olosuhteissa.

Kenraali Timo Kivinen: “Mitä jokaisen päättäjän on ymmärrettävä turvallisuudesta juuri nyt”

Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali evp. Timo Kivinen avasi tapahtuman asiantuntijapuheenvuorot. Hän painotti, että turvallisuus ja geopolitiikka ovat nyt entistä tiukemmin kytköksissä toisiinsa ja että yritysjohdon on ymmärrettävä nämä vaikutukset osana päätöksentekoa.

- Vakaiden kansainvälisten instituutioiden ja ennustettavien suurvaltasuhteiden aika on ohi ja turbulenssi tulee jatkumaan aina 2030-luvulle asti.

Kivinen korosti myös varautumisen merkitystä ja sitä, miten johtaminen yhdessä muodostaa turvallisuuden perustan.

- Varautuminen alkaa rakenteista, mutta sen todellinen ydin on ihmisissä, jotka toimivat paineen alla. Tärkein puolustuslinja kulkee lopulta korvien välissä. Se on henkistä kriisinkestävyyttä ja johtajuutta.

Geopolitiikka ja talous kietoutuvat yhteen

Tapahtuman keskustelussa Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä toivat esiin, kuinka geopolitiikka ja talous kulkevat käsi kädessä.

Yritysten ja päättäjien on kyettävä lukemaan maailmantalouden ja turvallisuuspolitiikan ilmiöitä rinnakkain ja ymmärtämään, miten ne heijastuvat Suomeen, sekä löytämään uusia valtakeskittymiä, joihin katseet olisi hyvä suunnata.

- Globaali etelä on ratkaisija tässä tilanteessa, mutta Suomen voisi katsoa rohkeasti myös esimerkiksi Intian suuntaan, Särkkä kommentoi.

Keskustelu havainnollisti, kuinka strateginen taloudellinen varautuminen on nousemassa keskeiseksi osaksi kansallista turvallisuutta ja kuinka suurvaltojen välinen kilpailu muokkaa geopoliittista maisemaa.

- Paikallisilla konflikteilla on lopulta usein vain pieni vaikutus globaaliin talouteen. Mutta esimerkiksi USA:n kauppasota on selkeä geotaloudellinen lyömäase, joka on jo muovannut kauppavirtoja uusiksi. Tullisovun syntyminen on vähentänyt epävarmuutta, joka oli erityisen haitallista taloudelle, mutta samaan aikaan hybridisota tuo uusia riskejä ja esimerkiksi kyberturvallisuus vaatii yrityksiltä investointeja, Kuusisto kiteytti.  

Kriisivalmius on myös kilpailuetu

Pääsihteeri Tuija Karanko (Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry), toiminnanjohtaja Pekka Suomela (Kaivosteollisuus ry), toimitusjohtaja Olli Sipilä (Gasgrid) ja toimitusjohtaja Maunu Visuri (Arctia) toivat eri teollisuudenalojen näkökulmaa kriisivalmiuteen ja siihen, mitä se käytännössä tarkoittaa ja avaako se myös kasvun mahdollisuuksia.

Teollisuusalojen näkökulmat korostivat, miten eri sektorit vaikuttavat Suomen resilienssiin geopoliittisen epävarmuuden keskellä. Karanko kertoi, kuinka puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuudessa painotus on teknologisessa vahvuudessa ja valmiudessa turvallisuusuhkiin. Suomelan puheenvuorossa nousi kaivannaisalan keskittyminen kriittisten mineraalien turvaamiseen edistämällä suuria Lapin hankkeita. Samaan aikaan kaivosteollisuus vaatii verotus- ja lupauudistuksia kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. 

Energiasektorilla korostuivat Sipilän puheessa luotettavan infrastruktuurin ja monipuolisten energialähteiden merkitys kansallisen vakauden kannalta.

- Suomen puhtaan sähkön potentiaalin ja vahvan energiainfrastruktuurin avulla voimme vähentää fossiiliriippuvuutta, taata luotettavat investointiolosuhteet ja rakentaa tulevaisuuden, jossa talouskasvu ja resilienssi yhdistyvät Suomen hyödyksi.

Jäänmurtajat ovat tällä hetkellä Suomessa ja maailmalla kuuma puheenaihe, sekä iloksemme taas vientituote muutaman vuoden tauon jälkeen.  

- Yli 95 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, ja jokainen maamme satama voi jäätyä. Merenkulkulogistiikan toiminnan varmistaminen kaikissa olosuhteissa on elintärkeää Suomelle. Olemme onnistuneesti yli sata vuotta toteuttaneet jäänmurtoa ja nousseet jäänmurto-osaamisen supermaaksi. Nyt kun pohjoisen arktisen reitit ja luonnonvarat saavat maailmanlaajuista huomiota, on Suomella erinomaisen mahdollisuus myydä jäänmurtajien lisäksi arktista osaamistamme. Kilpajuoksu on käynnissä nyt, johon tulee tarttua. 

Kaikilla sektoreilla yhteinen viesti oli kuitenkin selvä: julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, ennakoivat strategiat sekä resilienssin muuttaminen kasvumahdollisuuksiksi ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimivuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Sitowise turvallisuuden ja varautumisen kumppanina

Tapahtuma vahvisti, että turvallisuus syntyy ennen kaikkea yhteistyöstä.

Sitowise haluaa olla tässä yhteistyössä aktiivinen kumppani ja tuoda yhteen eri toimijat, rakentaa ratkaisuja ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä kaikilla tasoilla.

- Se, miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja varautuvat yhdessä, ratkaisee, kuinka hyvin kestämme häiriöt ja kriisit. Sama ajatus pätee myös yritysmaailmassa: kukaan ei selviä yksin, ei kriisissä eikä kasvussa. Turvallisuus on yhteinen tehtävä ja juuri siksi meillä yrityksenä on vastuu ja mahdollisuus toimia osana tätä kokonaisuutta, Haasmaa kiteyttää.

Tapahtuman viesti oli selvä: turvallisuus on päivittäisiä tekoja, eikä pelkkä tila tai tavoite. Turvallisuus alkaa yhteistyöstä ja rakentuu luottamuksesta.