Uusi Tievelho korvaa vuosikymmeniä vanhan Tierekisterin. Sitowise on ollut luomassa nykyaikaista tietojärjestelmää, joka palvelee laajaa joukkoa tiestötietojen hyödyntäjiä.
Sitowise osallistuu väylänpidon kehittämiseen Väylävirastolle tekemissään tietojärjestelmähankkeissa. Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä ja kunnossapidosta.
Yksi hankkeista on Väyläviraston Velho-tietojärjestelmä, joka muodostuu kahdesta osasta: tie-, rata- ja vesiväyläsuunnitelmat sisältävästä Projektivelhosta sekä tiestötietojen perustietovarastona toimivasta Tievelhosta. Näistä Projektivelho on kokonaan uusi tietojärjestelmä, Tievelho puolestaan korvaa 1980-luvulta saakka käytössä olleen Tierekisterin.
Velho-tietojärjestelmän luominen ja käyttöönotto on ollut tähän mennessä noin viisivuotinen projekti, ja sen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Projektivelhon ensimmäinen tuotantoversio otettiin käyttöön alkuvuonna 2019. Tievelhon osalta käyttöönotto on parhaillaan menossa, ja sen kehitystyötä jatketaan edelleen. Vanha Tierekisteri poistettiin käytöstä maaliskuun 2022 lopussa.
Kokonaisuudessaan Tievelhon käyttöönotto on mittava työ, ja jotta se saavuttaa tavoitteensa, sitä tulee kehittää vielä kaikilla osa-alueilla.
Projektipäällikkö Aleksi Leskinen, Sitowise
Velhoa toteutetaan allianssimallilla, jossa osapuolina ovat Sitowise, Väylävirasto, Ramboll ja Solita. Kokonaisuudessaan allianssitiimin koko on noin 20 asiantuntijaa.
– Väylävirasto toteuttaa hankintoja hyödyntäen innovatiivisia hankintamenetelmiä, ja tämä oli ensimmäisiä alliansseja it-puolella. Lähtökohtana oli, että kootaan yhteen parhaat asiantuntijat ja puhalletaan yhteen hiileen sen sijaan, että edettäisiin perinteisellä tilaaja–toimittaja -mallilla, Väyläviraston asiantuntija Ilkka Aaltonen kertoo.
Tierekisteri pitää sisällään tietoja maanteistä ja niiden liikenteestä. Aaltosen mukaan se on Väyläviraston tiestötiedonhallinnan keskeisimpiä järjestelmiä. Jos esimerkiksi ELY-keskuksen asiantuntija tarvitsee tietoa tietyn valtatien rakenteesta tai maapohjasta, hän löytää tarvitsemansa tiedon Tierekisteristä.
– Se on perustietovarasto siitä kaikesta, mitä tieverkossa on. Aina, kun tieinfrassa tapahtuu muutoksia, tiedot niistä varastoidaan Tierekisteriin, kertoo Aleksi Leskinen.
Vanha Tierekisteri oli kuitenkin vuosikymmeniä vanha tietojärjestelmä. Se oli monilta osin vanhentunut ja kaipasi uudistamista.
– Tierekisteri oli aikansa elänyt järjestelmä. Sen sisältämä tieto oli taulukkomuotoista, eikä dataa voinut visualisoida tierekisterin palveluilla, Aaltonen kertoo.
Uutta tiestötietojärjestelmää lähdettiin rakentamaan tyhjästä. Aaltosen mukaan Väyläviraston tekemä markkinaselvitys osoitti, että viraston tarpeisiin soveltuvia valmiita tietojärjestelmäratkaisuja ei ollut tarjolla.
Ratkaisu takasi tilaajalle räätälöidyn lopputuloksen, mutta se oli myös työläs ja teknisesti haastava valinta, kertoo Aleksi Leskinen. Järjestelmä piti rakentaa laajan käyttäjäjoukon tarpeita ajatellen: pelkästään Väylävirasto työllistää suoraan ja välillisesti noin 14 000 henkilöä. Ulkoisista käyttäjistä keskeisimpiä organisaatioita ovat ELY-keskukset, jotka toimeenpanevat väylänpitoon liittyviä tehtäviä.
– Muun muassa tietosisällön laajuudelle asetetut tavoitteet edellyttivät uudenlaista arkkitehtuuria ja palveluratkaisuita. Tiestötietojen näkökulmasta ehdottomasti työläintä on ollut tietojen siirtäminen vanhasta järjestelmästä uuteen, sillä tietorakenne on muuttunut valtavasti ja tiedoissa on paljon liitoksia muualle, kuten esimerkiksi tieosoiteverkkoon. Dataa ja samalla erilaisia poikkeuksia on valtava määrä, Leskinen kertoo.
Uusi Tievelho tähtää siihen, että tulevaisuudessa tiestötiedot ovat helpommin ylläpidettävissä sekä hyödynnettävinä niin ihmis- kuin järjestelmäkäyttäjille. Se sisältää nykyaikaisia rajapintoja, jotka helpottavat tiestötietojen hakemista ja mahdollistavat tietojen tarkastelun visuaalisesti.
– Velhon tekniikka ja ratkaisut mahdollistavat sen, että ajan myötä sisältö monipuolistuu. Toivottavasti tieto on tulevaisuudessa myös helpommin ja monipuolisemmin käytössä ja sen päälle syntyy esimerkiksi uusia tapoja visualisoida tietoja, Leskinen kertoo.
Väyläviraston visiona on, että väyläverkon keskeisistä infrakomponenteista luodaan niin sanottu digitaalinen kaksonen. Se tarkoittaa digitaalista ja virtuaalista kopiota fyysisestä väyläinfrasta. Velho on askel tähän suuntaan tieverkon osalta.
Tievelhon tiedot ovat Velhon palveluiden lisäksi tulossa käyttöön myös Väyläviraston avoimen datan palveluissa viraston avoimuusperiaatteiden mukaisesti. Velhon kautta tietoihin pääsee käsiksi Väyläviraston extranet tunnusten avulla.
Väylätietojen kehittämisestä on linjattu Väyläviraston väylätiedonhallinnan visiossa vuodelle 2030. Tavoitteena on edistää väylänpidon digitalisaatiota. Nykyaikaisilla tietojärjestelmillä ja tiedontuotantoprosesseilla varmistetaan väylien laadukas kunnossapito ja kehittäminen.
– Eri maiden väylätietojärjestelmien vertailu on hankalaa, sillä jokaisella maalla on omat, yksilölliset järjestelmänsä. Tievelhon osalta voidaan kuitenkin sanoa, että Suomessa on kehitetty edistyksellinen tietojärjestelmä, joka palvelee meitä parhaiten oman inframme hallinnassa, Aaltonen sanoo.