Pienille potilaille rakennettiin alusta alkaen parasta mahdollista sairaalaa ja sellainen siitä tulikin.
Uusi lastensairaala luovutettiin virallisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSille toukokuun puolivälissä. Pienille potilaille rakennettiin alusta alkaen parasta mahdollista sairaalaa ja sellainen siitä tulikin.
Uuden lastensairaalan rakentaminen oli monin tavoin poikkeuksellinen hanke. Jo sen tarpeellisuudesta ja rakentamisesta vallitsi täydellinen yksimielisyys – jopa niin, että hankkeen kiirehtimiseksi järjestettiin kansalaiskeräys, jolla saatiin kokoon lähes 40 miljoonaa kaikkiaan 170 miljoonan kokonaisbudjetista.
Täydellinen yksimielisyys on vallinnut myös siitä, että kun kerran rakennetaan, rakennetaan lapsille sitten maailman paras sairaala. Tavoite on otettu huomioon jokaisessa yksityiskohdassa eikä laadusta ole tingitty missään vaiheessa. Se on näkynyt hankkeessa myös harvinaisen hyvänä yhteishenkenä.
-kalliorakennesuunnittelija Ulla Sipola
– Projektissa on ollut erinomaista yhdessä tekemisen meininkiä. Viestintä on toiminut mutkattomasti ja ongelmiin on etsitty ratkaisut hetimiten, Uuden lastensairaalan kalliorakenteiden suunnittelusta vastannut Sitowisen vanhempi suunnittelija, DI Ulla Sipola vahvistaa.
– Keskellä tiivistä kaupunkirakennetta ja toimivaa sairaala-aluetta uuden sairaalakiinteistön rakentaminen voisi olla logistinen painajainen. Vaikka hankkeen liikennejärjestelyistä vastannut Sitowisen liikennesuunnittelun ryhmäpäällikkö, DI Jenni Karjalainen myöntääkin, että haasteita piisasi, kaikki sujui kuitenkin eri alojen suunnittelutahojen välisen toimivan yhteistyön ansiosta jouhevasti.
Myös Uuden lastensairaalan akustiikkasuunnittelun projektipäällikkö Matias Remes Sitowiseen kuuluvasta Helimäki Akustikot Oy:stä vakuuttaa, että yhteistyö projektin eri osapuolten kesken sujui poikkeuksellisenkin hyvin. Siksi pienten potilaiden sairaalan suunnittelusta tuli suunnittelijoillekin ikimuistoinen kokemus.
Kalliorakennesuunnittelijalle Uuden lastensairaalan suunnittelu oli varsin mielenkiintoinen tehtävä – osittain kireän aikataulunsa vuoksi. Koska sairaala haluttiin saada käyttöön mahdollisimman nopeasti, suunnittelua ja louhintaa tehtiin samaan aikaan rinnakkain. Eikä siinä vielä kaikki: rakennuksen perustuksia valettiin samaan aikaan kun toisaalla rakennuskaivannossa vielä louhittiin.
Louhintaurakka oli jaettu neljään lohkoon. – Ensimmäiseksi käynnistyi osan A louhinnat ja kun D:tä louhittiin, rakennus alkoi jo nousta osalla A, Ulla Sipola kertoo. Vaativasta louhintaurakasta vastasi Jokioisten Maarakennus Oy.
Montun louhiminen olemassa olevan, tiheään rakennetun ja käytössä olevan rakennuskannan keskelle ei tietenkään ole koskaan helppoa. Nyt samaan aikaan etenevän rakennustyön lisäksi vaikeuskerrointa kasvattivat lisäksi naapurirakennuksissa sijaitsevat toimivat leikkaussalit ja herkät röntgen- ja magneettikuvauslaitteet.
Tärinää oli vältettävä viimeiseen asti. Sitowisellä on onneksi runsaasti kokemusta maanalaisten tilojen suunnittelusta Meilahden sairaala-alueella. Suurin osa rakennuskaivannon kallioseinämistä irtiporattiin. Näin vähennettiin huomattavasti louhintatärinöiden etenemistä sairaala-alueen tärinäherkkiin rakenteisiin ja laitteisiin. Louhintatöiden yhteensovittaminen betonitöiden kanssa tehtiin huolella ja työmaalla oli käytössä myös siirreltäviä tärinämittareita.
Vaikka Jenni Karjalaisella on ollut kokemusta useiden haastavien projektien liikennejärjestelyjen suunnittelusta, Uuden lastensairaalan voittajaa ei varmastikaan aivan äkkiseltään tule vastaan. Toimiva sairaala-alue on tietysti aivan omanlaisensa toimintaympäristö, mielenkiintoinen ja haastava. Pelastusreittien on toimittava alati muuttuvissa olosuhteissa. Ambulansseja saapuu ja lähtee. Alueella liikkuu tavanomaistakin enemmän liikuntaesteisiä henkilöitä. Kaikki toimii 24/7. –Ei ole varaa virheisiin, Jenni Karjalainen huomauttaa.
Uuden lastensairaalan liikennejärjestelyjen suunnittelu käynnistyi vuonna 2014 varsinaisilla rakennuksiin liittyvillä liikennejärjestelyillä. Rakennuksen alla on asiakaspysäköintiin tarkoitettu sadan auton pysäköintilaitos. Tässä vaiheessa suunniteltiin myös Stenbäckinkadun sekä tontin lopulliset sisäiset liikennejärjestelyt. Jenni Karjalainen kertoo, että lopullisten liikennejärjestelyjen suunnittelu kulkuyhteyksineen ja riittävän tilavine reitteineen oli haasteellista. –Ajoyhteys sairaala-alueelle käy Uuden lastensairaalan läpi. Esimerkiksi magneettirekalle oli varattava riittävän korkea ja leveä aukko kulkea.
Tontin rakentamisen käynnistyttyä alkoivat myös rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteleminen ja esimerkiksi kaukokylmän rakentamisen sekä sairaalaan liittyvien johtosiirtojen yhteensovittaminen.
Ahtaassa tilassa toimivan sairaalan keskellä logistiikan sujumisen varmistaminen ei ole yksinkertaista ja kompromisseja on tehtävä. –Sairaalan keittiön huoltopiha jäi työmaan keskelle. Stenbäckinkatu oli rakentamisen ajan yksisuuntainen, jotta työmaalla oli tilaa purkaa kuormia. Jalankulkua oli vain toisella puolella katua, Jenni Karjalainen kertoo.
Rakentamisen edistymisen myötä reitit muuttuvat ja niistä tiedottaminen – riittävän ajoissa ja monella tapaa – on ensiarvoisen tärkeää.
Kaikista muutoksista tiedotettiin kaupungin ja HUSin verkkosivuilla sekä paikan päällä infotauluilla. Tavarantoimittajille jaettiin paperisia tiedotteita. Potilaille lähetettiin kutsujen mukana ajantasaisia opaskarttoja.
Matias Remeksen mukaan Uutta lastensairaalaa oli poikkeuksellisen mukava suunnitella, sillä akustiikka on otettu huomioon aivan kaikkialla. – Toimeksianto oli laaja: kaikki tilat käytiin läpi akustisesti helpoimmista tiloista, kuten toimistoista aina vaativimpiin erikoistiloihin saakka.
Kohteena Uusi lastensairaala on ollut akustiikkasuunnittelijoille harvinaisen monipuolinen, sillä suuresta rakennuksesta löytyy tiloja joka lähtöön peruspotilashuoneista erikoistiloihin. Harvassa sairaalassakaan on sellaisia erikoistiloja kuin sekä akustiselle että vahvistetulle musiikille muunneltavaa musiikkihuonetta tai kappelia, joka sopii myös akustisen musiikin esittämiseen.
–Kaikkien tilojen akustisilla olosuhteilla oli hyvin korkeat tavoitteet ja niistä myös pidettiin projektin edetessä enimmäkseen kiinni, Matias Remes painottaa.
Akustisten olosuhteiden suunnittelussa kiinnitettiin paljon huomiota eri tilojen ääneneristykseen aina tilakohteisten tarpeiden mukaisesti. Talotekniikan äänenhallinta aiheutti paljon päänvaivaa, sillä modernista sairaalarakennuksesta löytyy erittäin paljon kaikenlaista tekniikkaa. Keskellä kaupunkia sijaitsevassa sairaalassa melun ja tärinän hallinta on myös hyvin keskeisessä roolissa.
Teksti: Dakota Lavento