Sitowisen arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit liittyivät kansainväliseen Architects Declare -julistukseen. Tavoitteena on muun muassa etsiä keinoja ilmastokriisiin pureutumiseksi.
Sitowisen arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit liittyivät keväällä kansainväliseen Architects Declare -julistukseen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja tuoda rakennusalalle uusia keinoja pureutua sekä ilmastokriisiin että luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Arkkitehtien julistuksen taustalla on tieto siitä, että rakennusala aiheuttaa liki 40 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Vuosi sitten Isossa-Britanniassa pistettiin alulle Architects Declare -julistus, johon Sitowise liittyi keväällä. Tavoitteena on olla alan vastuullisin toimija.
– Noudatamme julistuksen tavoitteita jo jokapäiväisessä työssämme: nyt vain sanomme sen ääneen, toteaa Sitowisen maisema-arkkitehti ja ekologisen maisemasuunnittelun tiimipäällikkö Aino Karilas. Hänen mielestään yhtiön taustatuki on tärkeä. – Sen ansiosta meillä on rohkeutta kannustaa asiakkaitamme miettimään kestävämpiä vaihtoehtoja.
Sitowisen kaupunkisuunnittelun arkkitehti Annina Vainio on huomannut, että monilla asiakkailla on jo tarve ja tahto tehdä asioita toisin. – Meidän tehtävämme on tuoda aktiivisesti esiin vaihtoehtoja ja keinoja, joilla strategiset tavoitteet viedään ihan toteutussuunnitteluun asti.
Arkkitehdit työskentelevät rakennusalalla näköalapaikalla. Tehtävät vaihtelevat strategiatason suunnittelusta alueellisiin tarkasteluihin ja yksittäisen rakennuksen suunnitteluratkaisuihin. – Esimerkiksi Tammelan korttelisuunnitelmassa Tampereella tarkastellaan yhtä aikaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, energiantuotantojärjestelmiä, eri vaihtoehtojen toteutettavuutta ja kaupunkikuvallisia asioita, kiteyttää Sitowisen ympäristökonsultti arkkitehti Eero Puurunen.
Noudatamme julistuksen tavoitteita jo jokapäiväisessä työssämme: nyt vain sanomme sen ääneen.
Aino Karilas, maisema-arkkitehti ja ekologisen maisemasuunnittelun tiimipäällikkö, Sitowise
Julistuksen tavoitteena on vaikuttaa globaaliin kaksoiskriisiin, jonka toinen puoli on ilmasto, toinen luonnon monimuotoisuus. Puurusen mielestä elinkaarikustannusten ja -päästöjen arviointi olisi tärkeää juurruttaa osaksi kaikkea projektityötä. – Esimerkiksi Kruunusillat-allianssissa eri rakennevaihtoehtojen hiilijalanjälki laskettiin jo hankkeen alkuvaiheessa.
Sitowise toteuttaa useille asiakkailleen ekologisten verkostojen selvityksiä, jotka auttavat huomioimaan luonnon kaupunkirakentamisessa. – Parhaillaan tarkastelemme Helsingin kaupungin niittyverkostoa yhdessä INARO:n kanssa, Karilas sanoo. – Sen toimivuutta esimerkiksi pölyttäjähyönteisten kannalta voidaan jopa parantaa luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten katuympäristöjen kedoilla.
Arkkitehdit haluavatkin suunnitella kaupunkeja kestävästi pitkällä tähtäimellä. Yksi keinoista on pidentää rakennusten elinkaarta ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita. – Meidän on tärkeää korjata vanhaa aina, kun se on mahdollista ja uuden rakentamista järkevämpää, Vainio korostaa.
Suunnittelukilpailut ovat yksi mahdollisuus tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sitowisen arkkitehdit osallistuivat Helsingin kaupungin järjestämään Junatien kaupunkisuunnittelukilpailuun RATA/RAITTI-ehdotuksella. Sen ideana on nostaa jalankulku näyttävästi päärooliin kaupunkitilassa. – Kun vanha ajoneuvosilta muuntuu puistosillaksi, mustasta infrasta tulee osittain vihreää ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus lisääntyy, Vainio sanoo.
Yksi julistuksen tavoitteista on jakaa tietoa konkreettisista keinoista. – Toimivat ratkaisut pitäisi saada laajaan käyttöön nopeasti, Puurunen sanoo. Yhtä tärkeää on jakaa tietoa laajasti tunnistetuista keinoista, kuten puurakentamisesta, ja villeistä kokeiluista. – Radikaali muutos vaatii molempia.
Karilas korostaa, että teoilla on eniten merkitystä, kun niiden vaikutuksia seurataan, mitataan ja jaetaan. – Yhdessä pystymme kehittämään seuraavan sukupolven ratkaisuja.
Rakennusalan uudistamisessa edelläkävijöillä on tärkeä rooli. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa tietoa hankkeidensa tuloksista avoimesti muille. Hyvä esimerkki tästä on Reiherintien puulajikokeilu. – Kukkiva katupuuarboretum antaa tietoa siitä, miten kaupunkien kasvivalikoimaa voitaisiin kehittää niin, että se sopeutuu ilmastonmuutokseen paremmin, Karilas sanoo.
Arkkitehdit haluavat luoda alalle uusia suunnitteluperiaatteita, jotka haastavat nykyisiä käytäntöjä. Luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia voidaan parantaa esimerkiksi dynaamisella kasvillisuudella. – Omissa lokeroissaan olevat massaistutukset on mahdollista korvata luontoa jäljittelevällä kasvillisuudella, Karilas sanoo. – Monikerroksisista sekaistutuksista nauttivat sekä ihmiset että pölyttäjät!
Architects Declaire -julistus
Junatien suunnittelukilpailu
Kukkiva katupuuarboretum -julkaisu